airo

Suomi

Katso artikkeli Airo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

airo (1)

1. pitkä, yleensä puinen hankaimeen sijoitettava väline, jolla soudetaan venettä

   Airoja käytetään yleensä pareittain.

   Gondolia soudetaan yhdellä peräosaan sijoitetulla airolla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑi̯ro/, [ˈɑ̝iro̞]
• tavutus: ai‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	airo	airot
genetiivi	airon	airojen
partitiivi	airoa	airoja
akkusatiivi	airo; airon	airot
sisäpaikallissijat
inessiivi	airossa	airoissa
elatiivi	airosta	airoista
illatiivi	airoon	airoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	airolla	airoilla
ablatiivi	airolta	airoilta
allatiivi	airolle	airoille
muut sijamuodot
essiivi	airona	airoina
translatiivi	airoksi	airoiksi
abessiivi	airotta	airoitta
instruktiivi	–	airoin
komitatiivi	–	airoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	airo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Käännökset

1. pitkä, yleensä puinen hankaimeen sijoitettava väline, jolla soudetaan venettä

bulgaria: весло englanti: oar espanja: remo m. grönlanti: iput hollanti: roeispaan, riem koltansaame: äirr latina: remus m. latvia: airis m. liettua: irklas m. liivi: āiraz norja: åre pohjoissaame: áiru

portugali: remo m. puola: wiosło n. ranska: rame f., aviron m. ruotsi: åra saksa: Ruder n. slovakki: veslo n. tšekki: veslo n. turkki: kürek ukraina: весло n. venäjä: весло vepsä: air viro: aer

Liittyvät sanat

airokas, airollinen, airomainen, airue, hankain, mela, sauvoin

Yhdyssanat

airokerta, airomies, aironhanka, aironlapa, aironpyyry, airontyvi, aironvarsi, aironveto, airopari, pariairokaksikko, peräairo

Aiheesta muualla

• airo Kielitoimiston sanakirjassa
• airo Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Portugali

Substantiivi

airo m. (monikko airos)

1. kiisla

Liittyvät sanat

Synonyymit

• arau