harava

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Harava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

harava (11)

  1. maatalouden ja puutarhanhoidon apu- ja työväline, jota käytetään haravoimiseen. Haravassa on hammastettu tanko, joka on kiinnitetty varren päähän poikittain varteen nähden.
  2. eräänlainen järjestelmä veikkauspeleissä
  3. (arkikieltä) harava-antenni
    Teilläkin on harava katolla. Ei se tv-kuva näy ilman haravaa.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈhɑrɑʋɑ/
  • tavutus: ha‧ra‧va

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Vastineita lähisukukielissä: karjalan harava, vatjan harava ja vepsän harau[2].

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

haravajärjestelmä, haravakone, haravakuljetin, haravapöyhin, heinäharava, hevosharava, kalaharava, lehtiharava, miinaharava, ääniharava

Aiheesta muualla

  • harava Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 421, 1078 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads