harava
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
harava (11)
- maatalouden ja puutarhanhoidon apu- ja työväline, jota käytetään haravoimiseen. Haravassa on hammastettu tanko, joka on kiinnitetty varren päähän poikittain varteen nähden.
- eräänlainen järjestelmä veikkauspeleissä
- (arkikieltä) harava-antenni
- Teilläkin on harava katolla. Ei se tv-kuva näy ilman haravaa.
Ääntäminen
- IPA: /ˈhɑrɑʋɑ/
- tavutus: ha‧ra‧va
Taivutus
Etymologia
Vastineita lähisukukielissä: karjalan harava, vatjan harava ja vepsän harau[2].
Käännökset
Liittyvät sanat
- hara, yagi-antenni
Johdokset
- verbit: haravoida
Yhdyssanat
haravajärjestelmä, haravakone, haravakuljetin, haravapöyhin, heinäharava, hevosharava, kalaharava, lehtiharava, miinaharava, ääniharava
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads