heimo
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
heimo (1)
- (kansatiede) ihmisyhteisö, jolla on löyhä yhteinen identiteetti, mutta ei poliittista hierarkiaa tai keskitettyä valtajärjestelmää. Jäsenyys syntyy sukulaissuhteiden mukaan, eikä periytyvää johtajuutta ole.
- intiaaniheimot
- afrikkalaiset heimot
- Suomen heimot
- (taksonomia) eliölajien luokittelun yksikkö (familia, familiae)
- Koivukasvien heimo (Betulaceae)
- (arkikieltä) suku tai klaani
Ääntäminen
- IPA: /ˈhei̯mo/
- tavutus: hei‧mo
Taivutus
Etymologia
balttilainen laina[1]
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: heimoinen
- adverbit: heimoittain
- substantiivit: heimolainen, heimous
Yhdyssanat
alaheimo, alkuasukasheimo, beduiiniheimo, eläinheimo, heimoaate, heimojuhla, heimojärjestys, heimokansa, heimokieli, heimokunta, heimomaa, heimoperintö, heimopäällikkö, heimoraja, heimoriita, heimoside, heimosota, heimosoturi, heimotapa, heimoveli, intiaaniheimo, kalaheimo, kansanheimo, kasviheimo, vuoristolaisheimo
Idiomit
- mee heimoos [tekemään jotakin]
- kehoitus mennä pois (tekemään jotakin)
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads