suku

suku (1-M)

sosiaalinen ryhmä, joka jakautuu äidin ja isän sukulaisiin sekä lapsiin
Koko heimo ja lähisukulaiset muodostavat suvun laajasti katsottuna.
(biologia, taksonomia) tieteellisen luokittelun taso, johon kuuluu samankaltaisia lajeja
Varpunen ja pikkuvarpunen kuuluvat varpusten sukuun.
(kielitiede) joissakin kielissä lähinnä nominien suvullista jakoa tarkoittava termi, joka voi käydä ilmi esimerkiksi sanan artikkelista, kieliopillinen suku
Joidenkin kielten sanat jakautuvat sukuihin.

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

johdos *suke-vartalosta, josta myös sueta, sukeutua yms.; *Suke-vartalo lienee indoeurooppalainen laina.^[1]

1. sosiaalinen suku

2. biologinen suku

3. kieliopillinen suku

aatelissuku, feminiinisuku, hallitsijasuku, ihmissuku, keisarisuku, kuningassuku, lähisuku, maskuliinisuku, miessuku, naissuku, pappissuku, ruhtinassuku, sukuelin, sukuhaara, sukuhauta, sukuhistoria, sukuhormoni, sukujuhla, sukujuuri, sukukalleudet, sukukalleus, sukukansa, sukukartano, sukukieli, sukukokous, sukukunta, sukukypsä, sukulinja, sukuluettelo, sukunimi, sukunimistö, sukunäkö, sukuoikeus, sukuomaisuus, sukuominaisuus, sukuosa, sukupaperit, sukuperimys, sukuperintö, sukuperä, sukupiirre, sukupolvi, sukupuoli, sukupuu, sukupuutto, sukurasite, sukurasitus, sukurauhaset, sukuromaani, sukurutsa, sukurutsaus, sukuselvitys, sukusiitos, sukusolu, sukutalo, sukutaulu, sukutila, sukututkija, sukututkimus, sukuvaakuna, sukuvietti, sukuviha, sukuvika, sukuyhtiö, sukuylpeys, suvunnimi, talonpoikaissuku

Suomi