herja

Suomi

Substantiivi

herja (9)

1. herjaus, loukkaus, häväistys
2. (puhekieltä) vitsi, sutkautus
3. (slangia, tietotekniikka) virhe; virheilmoitus

Ääntäminen

• IPA: /ˈherjɑ/
• tavutus: her‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	herja	herjat
genetiivi	herjan	herjojen (herjain)
partitiivi	herjaa	herjoja
akkusatiivi	herja; herjan	herjat
sisäpaikallissijat
inessiivi	herjassa	herjoissa
elatiivi	herjasta	herjoista
illatiivi	herjaan	herjoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	herjalla	herjoilla
ablatiivi	herjalta	herjoilta
allatiivi	herjalle	herjoille
muut sijamuodot
essiivi	herjana	herjoina
translatiivi	herjaksi	herjoiksi
abessiivi	herjatta	herjoitta
instruktiivi	–	herjoin
komitatiivi	–	herjoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	herja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• heittää läppää, heittää hetulaa, heittää legendaa

Johdokset

• verbit: herjata

Idiomit

• heittää herjaa
  1. (puhekieltä) vitsailla, hassutella
  2. (puhekieltä) jutella, keskustella arkipäiväisesti

Aiheesta muualla

• herja Kielitoimiston sanakirjassa
• herja Suomen murteiden sanakirjassa
• herja Suomen etymologisessa sanakirjassa