ilmapiiri

Suomi

Substantiivi

ilmapiiri

1. tunnelma, atmosfääri

   luottamuksen ilmapiiri

Ääntäminen

• IPA: /ˈilmɑˌpiːri/
• tavutus: il‧ma‧pii‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ilmapiiri	ilmapiirit
genetiivi	ilmapiirin	ilmapiirien (ilmapiirein)
partitiivi	ilmapiiriä	ilmapiirejä
akkusatiivi	ilmapiiri; ilmapiirin	ilmapiirit
sisäpaikallissijat
inessiivi	ilmapiirissä	ilmapiireissä
elatiivi	ilmapiiristä	ilmapiireistä
illatiivi	ilmapiiriin	ilmapiireihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ilmapiirillä	ilmapiireillä
ablatiivi	ilmapiiriltä	ilmapiireiltä
allatiivi	ilmapiirille	ilmapiireille
muut sijamuodot
essiivi	ilmapiirinä	ilmapiireinä
translatiivi	ilmapiiriksi	ilmapiireiksi
abessiivi	ilmapiirittä	ilmapiireittä
instruktiivi	–	ilmapiirein
komitatiivi	–	ilmapiireine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ilmapiiri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista ilma ja piiri; Anders Gabriel Wikmanin käyttöön ottama sana^[1]

Käännökset

1. tunnelma

englanti: atmosphere espanja: atmósfera f., ambiente m., clima m. hollanti: sfeer, stemming italia: ambiente m., atmosfera f. portugali: ambiente m., atmosfera f.

ranska: atmosphère f., ambiance f. ruotsi: atmosfär, stämning saksa: Atmosphäre f., Umwelt f. venäjä: атмосфера

Aiheesta muualla

• ilmapiiri Kielitoimiston sanakirjassa