indium

Katso artikkeli Indium Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Alkuaineet
kadmium ← indium → tina
Cd ← In → Sn

Substantiivi

indium (5)

1. eräs alkuaine, tunnus: In

Ääntäminen

• IPA: /ˈindium/ tai /ˈindiu̯m/
• tavutus: in‧di‧um / in‧dium

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	indium	indiumit
genetiivi	indiumin	indiumien (indiumein)
partitiivi	indiumia	indiumeja
akkusatiivi	indium; indiumin	indiumit
sisäpaikallissijat
inessiivi	indiumissa	indiumeissa
elatiivi	indiumista	indiumeista
illatiivi	indiumiin	indiumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	indiumilla	indiumeilla
ablatiivi	indiumilta	indiumeilta
allatiivi	indiumille	indiumeille
muut sijamuodot
essiivi	indiumina	indiumeina
translatiivi	indiumiksi	indiumeiksi
abessiivi	indiumitta	indiumeitta
instruktiivi	–	indiumein
komitatiivi	–	indiumeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	indiumi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. eräs alkuaine

bulgaria: индий englanti: indium espanja: indio hollanti: indium italia: indio japani: インジウム (injiumu) kreikka: ίνδιο kroatia: indij m. latvia: indijs liettua: indis malta: indju portugali: índio

puola: ind ranska: indium romania: indiu ruotsi: indium saksa: indium slovakki: indium sloveeni: indij tanska: indium tšekki: indium unkari: indium venäjä: индий viro: indium

Aiheesta muualla

• indium Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

indium (ei monikkoa)

1. indium

Ruotsi

Substantiivi

indium n. (yks. määr. indiumet [luo], ei monikkoa)

1. indium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 251

Slovakki

Substantiivi

indium

1. indium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 251

Viro

Substantiivi

indium

1. indium

Aiheesta muualla

• indium Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)