julkkis

Suomi

Substantiivi

julkkis (39)

1. (arkikieltä) julkisuuden henkilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈjulkːis/
• tavutus: julk‧kis

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	julkkis	julkkikset
genetiivi	julkkiksen	julkkisten julkkiksien
partitiivi	julkkista	julkkiksia
akkusatiivi	julkkis; julkkiksen	julkkikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	julkkiksessa	julkkiksissa
elatiivi	julkkiksesta	julkkiksista
illatiivi	julkkikseen	julkkiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	julkkiksella	julkkiksilla
ablatiivi	julkkikselta	julkkiksilta
allatiivi	julkkikselle	julkkiksille
muut sijamuodot
essiivi	julkkiksena	julkkiksina
translatiivi	julkkikseksi	julkkiksiksi
abessiivi	julkkiksetta	julkkiksitta
instruktiivi	–	julkkiksin
komitatiivi	–	julkkiksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	julkkikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	julkkis-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (julkisuuden henkilö) julkku, julkimo

Yhdyssanat ja sanaliitot

julkkisjuoru, julkkiskokki, nettijulkkis, seurapiirijulkkis, somejulkkis, superjulkkis, tosi-tv-julkkis, turha julkkis, TV-julkkis

Aiheesta muualla

• julkkis Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 574 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa