kaapeli

Katso artikkeli Kaapeli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kaapeli (6)

1. (puhelintekniikka, sähkötekniikka) eristetty, yleensä monijohtiminen johto
2. (merenkulku) touvi

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːpeli/
• tavutus: kaa‧pe‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaapeli	kaapelit
genetiivi	kaapelin	kaapelien kaapeleiden kaapeleitten
partitiivi	kaapelia	kaapeleita kaapeleja
akkusatiivi	kaapeli; kaapelin	kaapelit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaapelissa	kaapeleissa
elatiivi	kaapelista	kaapeleista
illatiivi	kaapeliin	kaapeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaapelilla	kaapeleilla
ablatiivi	kaapelilta	kaapeleilta
allatiivi	kaapelille	kaapeleille
muut sijamuodot
essiivi	kaapelina	kaapeleina
translatiivi	kaapeliksi	kaapeleiksi
abessiivi	kaapelitta	kaapeleitta
instruktiivi	–	kaapelein
komitatiivi	–	kaapeleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaapeli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. eristetty, yleensä monijohtiminen johto

englanti: cable, line espanja: cable m. ranska: câble m. ruotsi: kabel

saksa: Kabel n. tšekki: kabel m. turkki: kablo venäjä: кабель

2. merenkulku

Ks. touvi

Liittyvät sanat

johto, kaapeli-, kaapelillinen, kaapelitoiminen, riippuma, ripustus, sähköjohto

Yhdyssanat

antennikaapeli, ilmakaapeli, kaapelialus, kaapelikaivanto, kaapelikaivo, kaapelikanava, kaapelikela, kaapelikenkä, kaapelilähetys, kaapelinetti, kaapelinmitta, kaapelioja, kaapelireitti, kaapelitalous, kaapelitelevisio, kaapeliverkko, kannatinkaapeli, koaksiaalikaapeli, kuitukaapeli, kumikaapeli, käynnistyskaapeli, lattakaapeli, maakaapeli, merikaapeli, puhelinkaapeli, suurjännitekaapeli, sähkökaapeli, valokaapeli, valokuitukaapeli, vesikaapeli

Johdokset

• verbit: kaapeloida

Aiheesta muualla

• kaapeli Kielitoimiston sanakirjassa
• kaapeli Suomen etymologisessa sanakirjassa