karva
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
karva (9)
- (anatomia) ihoa peittävä sarveisainemuodostuma.
- Hänellä nousi karvat pystyyn.
- (vanhentunut) nykyään vähän käytetty merkitys: väri
- Tämä taimenperhon karva pyytänee nyt hyvin.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑrʋɑ/
- tavutus: kar‧va
Taivutus
Etymologia
- (väri) Väriä tarkoittava merkitys ollut vanha suomalainen nimitys, kunnes ruotsin kielen sana färg on vääntynyt tähän merkitykseen.
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: karvainen, karvallinen
- substantiivit: karvasto, karviainen
- verbit: karvata, karvoa, karvoittua
Yhdyssanat
aistinkarva, hiuskarva, ihokarva, juurikarva, kamelinkarva, karvahattu, karvakato, karvakaulus, karvakaveri, karvakehrääjä, karvakenkä, karvakuonosaukko, karvakäsi, karvalakki, karvalanka, karvalaukku, karvalehti, karvamerkki, karvanaama, karvanjuuri, karvankasvu, karvanluonti, karvanlähtö, karvanoppa, karvanpoisto, karvanysty, karvapallo, karvapeite, karvareuhka, karvarousku, karvasipuli, karvasivellin, karvatukko, karvatuppi, karvaturri, koirankarva, kulmakarva, myötäkarva, niskakarva, partakarva, peitinkarva, poltinkarva, solukarva, sukakarva, terminaalikarva, tuntokarva, turpakarva, vastakarva, viiksikarva, värekarva
Kokonaiskäsitteet
Aiheesta muualla
- karva Kielitoimiston sanakirjassa
- karva Tieteen termipankissa
- karva Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 3342 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads