kellua

Suomi

Verbi

kellua (52) (taivutus[luo])

1. pysyä veden pinnalla nosteen ansiosta
2. (taloustiede) määräytyä markkinoilla (valuutan arvosta)

   markka kelluu

Ääntäminen

• IPA: /ˈkelːuɑˣ/
• tavutus: kel‧lu‧a

Käännökset

1. pysyä veden pinnalla nosteen ansiosta

englanti: float

hollanti: zweven

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kelluke, kelluminen, kellunta
• verbit: kelluttaa

Aiheesta muualla

• kellua Kielitoimiston sanakirjassa