kielo
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
kielo (1)
- (Convallaria majalis) voimakastuoksuinen metsäkukka, joka kukkii loppukeväästä
- (yleisesti) mikä tahansa kielojen (Convallaria) suvun kasvi
- vanha tilavuusmitta, joka vastaa neljää kappaa eli 18,32 litraa
Ääntäminen
- IPA: /ˈkie̯lo/
- tavutus: kie‧lo
Taivutus
Etymologia
Nimi on johdettu sanasta kieli kasvin kieltä muistuttavien lehtien takia. Murteissa kasvilla on monia kieleen viittaavia nimiä. Kasvin nimenä sana on tullut käyttöön 1800-luvulla. Sitä vanhempi on merkitys ’suurisuinen’.[1]
Käännökset
1. Convallaria majalis
|
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
- (murteellisia) kieliheinä, kielikukka, koirankieli, lehmänkieli, lehmänkielo[1]
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
- kielo Kielitoimiston sanakirjassa
- kielo Tieteen termipankissa
- Artikkeli 4806 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads