kielo

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Kielo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kielo (1)

  1. (Convallaria majalis) voimakastuoksuinen metsäkukka, joka kukkii loppukeväästä
  2. (yleisesti) mikä tahansa kielojen (Convallaria) suvun kasvi
  3. vanha tilavuusmitta, joka vastaa neljää kappaa eli 18,32 litraa

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkie̯lo/
  • tavutus: kie‧lo

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Nimi on johdettu sanasta kieli kasvin kieltä muistuttavien lehtien takia. Murteissa kasvilla on monia kieleen viittaavia nimiä. Kasvin nimenä sana on tullut käyttöön 1800-luvulla. Sitä vanhempi on merkitys ’suurisuinen’.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
  • (murteellisia) kieliheinä, kielikukka, koirankieli, lehmänkieli, lehmänkielo[1]
Yhdyssanat

kalliokielo, suutarinkielo, tuonenkielo

Aiheesta muualla

  • kielo Kielitoimiston sanakirjassa
  • kielo Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 4806 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads