kimaltaa

Verbi

kimaltaa (54-I) (taivutus[luo])

välkkyä heijastuvaa valoa

Ääntäminen

IPA: /ˈkimɑlt̪ɑːˣ/
tavutus: ki‧mal‧taa

Etymologia

-lta-johdos deskriptiivisestä vartalosta^[1]

Käännökset

1. välkkyä heijastuvaa valoa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: kimalle, kimallus, kimaltaminen
verbit: (frekventatiivinen) kimallella

Aiheesta muualla

kimaltaa Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 952 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

[1]