klubi

Suomi

Substantiivi

klubi (5)

1. kerho (ryhmä)
2. kerhotila

Ääntäminen

• IPA: /ˈklubi/
• tavutus: klu‧bi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	klubi	klubit
genetiivi	klubin	klubien (klubein)
partitiivi	klubia	klubeja
akkusatiivi	klubi; klubin	klubit
sisäpaikallissijat
inessiivi	klubissa	klubeissa
elatiivi	klubista	klubeista
illatiivi	klubiin	klubeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	klubilla	klubeilla
ablatiivi	klubilta	klubeilta
allatiivi	klubille	klubeille
muut sijamuodot
essiivi	klubina	klubeina
translatiivi	klubiksi	klubeiksi
abessiivi	klubitta	klubeitta
instruktiivi	–	klubein
komitatiivi	–	klubeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	klubi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englantilainen laina^[1]

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

golfklubi, homoklubi

Aiheesta muualla

• klubi Kielitoimiston sanakirjassa
• klubi Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 824 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Substantiivi

klubi (gen. klubi, part. klubi, adit. kluppi)

1. klubi, kerho

   Lähme õhtul kluppi pittu! – Mennään illalla klubille juhlimaan!

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	klubi	klubid
genetiivi	klubi	klubide
partitiivi	klubi	klubisid
illatiivi	kluppi klubisse	klubidesse
inessiivi	klubis	klubides
elatiivi	klubist	klubidest
allatiivi	klubile	klubidele
adessiivi	klubil	klubidel
ablatiivi	klubilt	klubidelt
translatiivi	klubiks	klubideks
terminatiivi	klubini	klubideni
essiivi	klubina	klubidena
abessiivi	klubita	klubideta
komitatiivi	klubiga	klubidega

Aiheesta muualla

• klubi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• klubi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)