lakko
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
- työnteon keskeytys, jonka tarkoituksena on saada työnantaja suostumaan työntekijän vaatimuksiin tai osoittaa mieltä työhön liittyviä asioita vastaan
Ääntäminen
- IPA: /ˈlɑkːo/
- tavutus: lak‧ko
Taivutus
Etymologia
Käännökset
1. työnteon keskeytys, jonka tarkoituksena on saada työnantaja suostumaan työntekijän vaatimuksiin tai osoittaa mieltä työhön liittyviä asioita vastaan
Liittyvät sanat
saarto, työsulku, työtaistelu, kieltäytyminen, työsulku
Johdokset
- substantiivit: lakkolainen, lakkoilu
- verbit: lakkoilla
Yhdyssanat
hidastuslakko, istumalakko, jarrutuslakko, järjestölakko, korpilakko, koululakko, lakkoaalto, lakkoavustus, lakkoehto, lakkojohtaja, lakkojohto, lakkokassa, lakkokenraali, lakkoklausuuli, lakkokokous, lakkolupa, lakko-oikeus, lakkorahasto, lakkoraja, lakkorintama, lakkosakko, lakkotoimikunta, lakkovahti, lakkovaroitus, lakkovartio, lakonmurtaja, lakonrikkoja, mielenosoituslakko, myötätuntolakko, nälkälakko, pistelakko, suurlakko, syömälakko, syömälakkolainen, tukilakko, tupakkalakko, vastalauselakko, vauhdituslakko, virkamieslakko, yleislakko
Sanaliitot
Aiheesta muualla
- lakko Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads