liiska

Suomi

Adjektiivi

liiska (9)

1. (arkikieltä) sellainen, joka on litistynyt rikkinäiseksi tai kuolleeksi

   Marjat menevät muovipussissa liiskaksi, joten kerää ne koriin tai ämpäriin.

   Auton alle jäänyt kännykkä meni liiskaksi.

Liittyvät sanat

• liiskata, liiskautua, liiskaantua

Synonyymit

• tohjo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	liiska	liiskat
genetiivi	liiskan	liiskien (liiskain)
partitiivi	liiskaa	liiskia
akkusatiivi	liiska; liiskan	liiskat
sisäpaikallissijat
inessiivi	liiskassa	liiskissa
elatiivi	liiskasta	liiskista
illatiivi	liiskaan	liiskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	liiskalla	liiskilla
ablatiivi	liiskalta	liiskilta
allatiivi	liiskalle	liiskille
muut sijamuodot
essiivi	liiskana	liiskina
translatiivi	liiskaksi	liiskiksi
abessiivi	liiskatta	liiskitta
instruktiivi	–	liiskin
komitatiivi	–	liiskine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	liiska-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Substantiivi

liiska (9)

1. (murteellinen) varsinkin märkä tai kostea murskaantunut kiinteä jäte
2. (murteellinen) lähes nestemäinen lumi

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (jäte) moska, möhjö
• (lumi) loska, sohjo

Käännökset

1. kostea jätemurska

Ks. moska

2. sohjo

Ks. loska