lipetti

Suomi

Substantiivi

lipetti (5-C)

1. (puhekieltä) pako, käpälämäki (etenkin lähteä-verbin kanssa)

   Nyt lähdetään lipettiin täältä!

   Juoksin vikkelästi lipettiin väkijoukon lähestyessä.

   Otin lipetin kuultuani laukauksen.

2. (puhekieltä) vale tai muu perätön väittämä (laskea-verbin kanssa)

   Nyt lasket lipettiä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlipet̪ːi/
• tavutus: li‧pet‧ti

Etymologia

johdettu murteellisesta verbistä lipata (vrt. laputtaa)^[1]

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• livohka

Aiheesta muualla

• lipettiin Kielitoimiston sanakirjassa