magma

Katso artikkeli Magma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

magma (9)

1. (geologia) maan sisällä olevaa sulaa kivimassaa, joka tulivuorenpurkauksen yhteydessä valuu ulos tai räjähtää. Kun magma valuu ulos vuoren sisältä, sanotaan sitä laavaksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑgmɑ/
• tavutus: mag‧ma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	magma	magmat
genetiivi	magman	magmojen (magmain)
partitiivi	magmaa	magmoja
akkusatiivi	magma; magman	magmat
sisäpaikallissijat
inessiivi	magmassa	magmoissa
elatiivi	magmasta	magmoista
illatiivi	magmaan	magmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	magmalla	magmoilla
ablatiivi	magmalta	magmoilta
allatiivi	magmalle	magmoille
muut sijamuodot
essiivi	magmana	magmoina
translatiivi	magmaksi	magmoiksi
abessiivi	magmatta	magmoitta
instruktiivi	–	magmoin
komitatiivi	–	magmoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	magma-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• latinan sanasta magma

Käännökset

1. maan sisustan sula kivimassa

englanti: magma espanja: magma m. italia: magma ranska: magma m.

ruotsi: magma saksa: Magma venäjä: магма viro: magma

Liittyvät sanat

• dasiitti
• laava
• vulganologia

Yhdyssanat

magmakivi, magmakivilaji

Aiheesta muualla

• magma Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Substantiivi

magma m.

1. magma

Ranska

Substantiivi

magma m.

1. magma

Viro

Substantiivi

magma

1. magma