meander

Englanti

Substantiivi

meander (monikko meanders)

1. mutka, kiemura
2. (taidehistoria) meanderi
3. kävelylenkki

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	meanders
part. prees.	meandering
imp. & part. perf.	meandered

meander

1. meanderoida, mutkitella, polveilla
2. kuljeskella, harhailla
3. rönsyillä, poiketa aiheesta