nisä

Katso myös: nisa, niša

Katso artikkeli Nisä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

nisä (10)

1. (anatomia) nisäkkäiden maitoa erittävä ruumiinosa kudoksineen, kuten ihmisillä rinta tai tietyillä eläimillä utare

Ääntäminen

• IPA: /ˈnisæ/
• tavutus: ni‧sä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nisä	nisät
genetiivi	nisän	nisien (nisäin)
partitiivi	nisää	nisiä
akkusatiivi	nisä; nisän	nisät
sisäpaikallissijat
inessiivi	nisässä	nisissä
elatiivi	nisästä	nisistä
illatiivi	nisään	nisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nisällä	nisillä
ablatiivi	nisältä	nisiltä
allatiivi	nisälle	nisille
muut sijamuodot
essiivi	nisänä	nisinä
translatiivi	nisäksi	nisiksi
abessiivi	nisättä	nisittä
instruktiivi	–	nisin
komitatiivi	–	nisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nisä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. nisä

ranska: mamelle f.

Liittyvät sanat

• tissi, rinta, utare

Johdokset

• substantiivit: nisu, nisäkäs

Aiheesta muualla

• nisä Kielitoimiston sanakirjassa