nuotio

Katso artikkeli Nuotio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

nuotio (3)

1. avoimeen paikkaan ilman kiinteätä tulisijaa sytytetty kontrolloitu, pienehkö tuli

Ääntäminen

• IPA: /ˈnuo̯t̪io/
• tavutus: nuo‧ti‧o

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nuotio	nuotiot
genetiivi	nuotion	nuotioiden nuotioitten
partitiivi	nuotiota	nuotioita
akkusatiivi	nuotio; nuotion	nuotiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	nuotiossa	nuotioissa
elatiivi	nuotiosta	nuotioista
illatiivi	nuotioon	nuotioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nuotiolla	nuotioilla
ablatiivi	nuotiolta	nuotioilta
allatiivi	nuotiolle	nuotioille
muut sijamuodot
essiivi	nuotiona	nuotioina
translatiivi	nuotioksi	nuotioiksi
abessiivi	nuotiotta	nuotioitta
instruktiivi	–	nuotioin
komitatiivi	–	nuotioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nuotio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

< saame < mahdollisesti jokin Suomen alueella ennen saamelaisten tuloa puhuttu muinaiskieli ^[1]

Käännökset

1. avoimeen paikkaan ilman tulisijaa sytytetty tuli

englanti: campfire espanja: fuego, fogata latvia: ugunskurs m. pohjoissaame: dolla ranska: un feu (de camp) m. ruotsi: lägereld

saksa: Feuer ukraina: вогнище n., багаття n. venäjä: костёр vepsä: kopr, nodj, pažag viro: lõke

Liittyvät sanat

• leirituli, valkea, rovio, kokko, rakovalkea

Synonyymit

• (slangia) notski

Yhdyssanat

iltanuotio, leirinuotio, nuotiokala, nuotiopaikka, nuotiopuu, nuotiosammal, nuotiotuli

Aiheesta muualla

• nuotio Kielitoimiston sanakirjassa