olot

Suomi

Substantiivi

olot (1) (monikollinen)

1. olosuhteet, ympäröivät fysikaaliset tai muut asiat

   Rehun happamuuden alentaminen on keino huonontaa haitallisten bakteereiden elämisen mahdollisuuksia, sillä ne eivät viihdy happamissa oloissa. (farmit.net)

   Muissa oloissa tämä järjestys olisi näyttänyt hänestä luonnolliselta, mutta nyt se loukkasi suuresti hänen synnynnäistä ylpeyttään.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	olot
genetiivi	–	olojen
partitiivi	–	oloja
akkusatiivi	–; –	olot
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	oloissa
elatiivi	–	oloista
illatiivi	–	oloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	oloilla
ablatiivi	–	oloilta
allatiivi	–	oloille
muut sijamuodot
essiivi	–	oloina
translatiivi	–	oloiksi
abessiivi	–	oloitta
instruktiivi	–	oloin
komitatiivi	–	oloine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	olo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

monikko sanasta olo

Käännökset

1. olosuhteet

Ks. olosuhteet