om

Kansainvälinen

Lyhenne

om

1. oromon kielitunnus (kaksikirjaiminen, ISO 639-1)^[1]

Hollanti

Prepositio

om

1. ympärillä
2. (ajasta) lähtien
3. om ... te + infinitiivi: vastaa suomen pitkää infinitiivia; -kseen

Norja

Adverbi

om

1. ympärillä
2. uudestaan

Konjunktio

om

1. jos
2. -ko/-kö (aloittaa epäsuoran kysymyslauseen)

Prepositio

om

1. ympäri

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui om
määräinen	omului
monikko	unor oameni
määräinen	oamenilor

om m. (määräinen: omul, monikko: oameni, määräinen: oamenii)

1. mies
2. ihminen

Liittyvät sanat

Synonyymit

• bărbat, persoană

Verbi

om

1. (taivutusmuoto) monikon 1. persoona verbistä vrea

   om merge mâine undeva – voimme mennä huomenna jonnekin

Ruotsi

Adverbi

om (taipumaton)

1. uudestaan, uusiksi

   göra om tehdä uudestaan

Aiheesta muualla

• om Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Konjunktio

om

1. (alistuskonjunktio) jos
2. (alistuskonjunktio) kysyvän sivulauseen aloittava konjunktio; -ko/-kö

Prepositio

om

1. ilmaisee teemaa; -sta/-stä

   Jag fick veta om hennes otrohet. – Sain tietää hänen uskottomuudestaan.

2. kuluttua

   Var befinner du dig om fem år?

   Missä olet viiden vuoden kuluttua?

Tanska

Adverbi

om

1. ympäri

Konjunktio

om

1. (alistuskonjunktio) aloittaa epäsuoran kysymyslauseen; -ko/-kö

   Jeg ved ikke, om han er der.

   En tiedä, onko hän siellä.

Prepositio

om

1. ympärille
2. ympärillä

Viro

Lyhenne

om

1. (kielitiede) omastav, omastav kääne – genetiivi

Volapük

Pronomini

om

1. (persoonapronomini) hän (miehestä)