parta

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Parta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

parta (9-K) (monikko parrat)

  1. ihmisen kasvojen, erityisesti leuan alueen karvoitus

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpɑrt̪ɑ/, ['pɑ̝rtɑ̝]
  • tavutus: par‧ta

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

  • kuurapartainen, liuhupartainen, mustapartainen, risupartainen
  • näkinpartaislevä
  • ryönä
Synonyymit
  • (slangia) skege
Johdokset
Yhdyssanat

aaroninparta, harmaaparta, irtoparta, jussinparta, kaulaparta, kipparinparta, kokoparta, kuuraparta, käärmeenparta, leukaparta, liuhuparta, maitoparta, naavaparta, parranajo, parrankasvu, parranpärinä, parransänki, partabalsami, partacollie, partahaiven, partahöylä, partajeesus, partakarva, partakone, partakorppikotka, partanaava, partaniekka, partaradikaali, partasieni, partasuinen, partasuti, partasuu, partaterä, partavaahto, partaveitsi, partavesi, poskiparta, pujoparta, pukinparta, risuparta, tekoparta, täysparta, valkoparta

Idiomit

  • vanha parta - kokenut tekijä, vanha mies

Aiheesta muualla

  • parta Kielitoimiston sanakirjassa
  • parta Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 3523, 4105 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Italia

Verbi

parta

  1. konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä partire
  2. konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä partire
  3. konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä partire
  4. imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä partire

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads