penni

Suomi

Substantiivi

penni (5)

1. sadasosa markasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈpenːi/, [ˈpe̞nːi]
• tavutus: pen‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	penni	pennit
genetiivi	pennin	pennien (pennein)
partitiivi	penniä	pennejä
akkusatiivi	penni; pennin	pennit
sisäpaikallissijat
inessiivi	pennissä	penneissä
elatiivi	pennistä	penneistä
illatiivi	penniin	penneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pennillä	penneillä
ablatiivi	penniltä	penneiltä
allatiivi	pennille	penneille
muut sijamuodot
essiivi	penninä	penneinä
translatiivi	penniksi	penneiksi
abessiivi	pennittä	penneittä
instruktiivi	–	pennein
komitatiivi	–	penneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	penni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: pennitön
• substantiivit: pennonen

Yhdyssanat

pennikorotus

Idiomit

• ei pennin latia/jeniä/jeesusta/hyrrää/pyöryläistä/pyörylää
  1. ei yhtään rahaa

• venyttää penniä
  1. elää säästeliäästi, koska rahaa ei ole

Aiheesta muualla

• penni Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 606 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

Substantiivi

penni yl. (5) (yks. määr. pennin [luo], mon. epämäär. penni, mon. määr. pennina)

1. penni