piki

Katso artikkeli Piki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

piki (7-D)

1. puu-, kivihiili-, ruskohiili-, turve-, luutervaa, hartseja tai vastaavia orgaanisia aineita tislattaessa muodostuva jähmeä tai puolijähmeä tislausjäte

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiki/
• tavutus: pi‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	piki	piet
genetiivi	pien	pikien (pikein)
partitiivi	pikeä	pikiä
akkusatiivi	piki; pien	piet
sisäpaikallissijat
inessiivi	piessä	piissä
elatiivi	piestä	piistä
illatiivi	pikeen	pikiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	piellä	piillä
ablatiivi	pieltä	piiltä
allatiivi	pielle	piille
muut sijamuodot
essiivi	pikenä	pikinä
translatiivi	pieksi	piiksi
abessiivi	piettä	piittä
instruktiivi	–	piin
komitatiivi	–	pikine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pie-
vahva vartalo	pike-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Tälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.

Käännökset

1. eräitä orgaanisia aineita tislattaessa muodostuva tislausjäte

afrikaans: pik englanti: pitch espanja: pez f. galego: piche m. italia: pece f. latina: pix f.

portugali: pez f. ranska: poix f. ruotsi: beck saksa: Pech n. venäjä: вар, смола

Liittyvät sanat

• bitumi
• pikinen

Johdokset

• verbit: pietä

Yhdyssanat

pikieriste, pikikärsäkäs, pikilanka, pikimaa, pikimusta, pikinokka, pikipallo, pikipata, pikipää, pikipöksy, pikisauma, pikisavi, pikisilmä, pikitie, pikivälke, pikiöljy

Aiheesta muualla

• piki Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

piki (monikko -)

1. hopi-kansan perinteisellä nikstamalaatio-menetelmällä sinimaissista valmistama, paperimaisen ohuesta taikinasta tehtävä leipäkäärö

Esperanto

Verbi

piki

1. pistää

Ketšua

Substantiivi

piki

1. (yleisesti) kirppu
2. (erityisesti) hiekkakirppu

Maori

Substantiivi

piki

1. viikuna
2. viikunapuu

Puola

Substantiivi

piki (monikollinen)

1. pata (korttipeli, jossa pata on maista arvokkain)

Substantiivi

piki

1. monikon nominatiivimuoto sanasta pik
2. monikon akkusatiivimuoto sanasta pik
3. monikon vokatiivimuoto sanasta pik

Substantiivi

piki

1. yksikön genetiivimuoto sanasta pika
2. monikon nominatiivimuoto sanasta pika
3. monikon akkusatiivimuoto sanasta pika
4. monikon vokatiivimuoto sanasta pik

Sranan

Verbi

piki

1. vastata, antaa vastaus

Ääntäminen

• IPA: /ˈpi.ki/

Etymologia

• englannin sanasta speak (’‎puhua’, ’‎pitää puhe’‎‎)

Tagalog

Adjektiivi

pikî

1. pihtipolvinen

Viro

Adverbi

piki

1. pitkin

Aiheesta muualla

• piki sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)