poljin

Suomi

Substantiivi

poljin (33-L) (monikko polkimet)

1. jalalla painettava vipu tai nappula

   polkupyörän poljin, kaasupoljin

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoljin/
• tavutus: pol‧jin

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	poljin	polkimet
genetiivi	polkimen	polkimien poljinten
partitiivi	poljinta	polkimia
akkusatiivi	poljin; polkimen	polkimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	polkimessa	polkimissa
elatiivi	polkimesta	polkimista
illatiivi	polkimeen	polkimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	polkimella	polkimilla
ablatiivi	polkimelta	polkimilta
allatiivi	polkimelle	polkimille
muut sijamuodot
essiivi	polkimena (poljinna)	polkimina
translatiivi	polkimeksi	polkimiksi
abessiivi	polkimetta	polkimitta
instruktiivi	–	polkimin
komitatiivi	–	polkimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	polkime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	poljin-

Etymologia

verbi polkea (heikko vartalo polje- ) + johdin -in

Käännökset

1. jalalla painettava vipu

englanti: pedal espanja: pedal m. kroatia: pedala f., papučica f., pedal m. ruotsi: pedal

turkki: pedal ukraina: педаль f. viro: pedaal; tallalaud

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (harvinainen) polkusin
• (soittimen) pedaali
• (kangaspuiden) polkunen, polkusin
• (kaasupoljin, arkikieltä) talla

Yhdyssanat

jarrupoljin, kaasupoljin, kytkinpoljin, pyöränpolkimet

Aiheesta muualla

• poljin Kielitoimiston sanakirjassa
• poljin Suomen etymologisessa sanakirjassa

Verbi

poljin

1. indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä polkea