remmi

Suomi

Substantiivi

remmi (5)

1. hihna
2. vyö
3. (arkikieltä) joukko, joukkio

   Spider-Man: Far From Home sai uuden tähden rosteriinsa – Remi Hii mukaan remmiin (respawn.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈremːi/
• tavutus: rem‧mi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	remmi	remmit
genetiivi	remmin	remmien (remmein)
partitiivi	remmiä	remmejä
akkusatiivi	remmi; remmin	remmit
sisäpaikallissijat
inessiivi	remmissä	remmeissä
elatiivi	remmistä	remmeistä
illatiivi	remmiin	remmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	remmillä	remmeillä
ablatiivi	remmiltä	remmeiltä
allatiivi	remmille	remmeille
muut sijamuodot
essiivi	remminä	remmeinä
translatiivi	remmiksi	remmeiksi
abessiivi	remmittä	remmeittä
instruktiivi	–	remmein
komitatiivi	–	remmeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	remmi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• samanmerkityksisestä nykyruotsin sanasta rem tai jo varhaisemman uusruotsin sanasta rem/reem/reim^[1]

Käännökset

1. hihna

englanti: strap hollanti: riem m.

ruotsi: rem saksa: Riemen m.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

juopporemmi, nahkaremmi, nilkkaremmi, olkaremmi, puliremmi, rantaremmi, remmikenkä, rähinäremmi, tenuremmi

Synonyymit

• (hihna) remeli

Idiomit

• olla remmissä
  1. olla mukana joukossa

Aiheesta muualla

• remmi Kielitoimiston sanakirjassa