sara

Katso artikkeli Sarat Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

sara (9)

1. sarojen (Carex) suvun kasvi; jäykkälehtinen, karkeaa heinää muistuttava kosteikkokasvi, jonka varsi on kolmikulmainen ja kukinnot tähkiä tai erilaisia kerrannaiskukintoja

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑrɑ/
• tavutus: sa‧ra

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sara	sarat
genetiivi	saran	sarojen (sarain)
partitiivi	saraa	saroja
akkusatiivi	sara; saran	sarat
sisäpaikallissijat
inessiivi	sarassa	saroissa
elatiivi	sarasta	saroista
illatiivi	saraan	saroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	saralla	saroilla
ablatiivi	saralta	saroilta
allatiivi	saralle	saroille
muut sijamuodot
essiivi	sarana	saroina
translatiivi	saraksi	saroiksi
abessiivi	saratta	saroitta
instruktiivi	–	saroin
komitatiivi	–	saroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sara-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa starrā vastaa nykyisen ruotsin kielen starr-sana. Germaaninen sana on johdos indoeurooppalaisesta juuresta ster, joka merkitsee jäykkää. Suomen kirjakielessä sana on ensimmäisen kerran mainittu vuonna 1745 ilmestyneessä Daniel Jusleniuksen sanakirjassa.

Käännökset

1. kasvi

azeri: cil englanti: sedge norja (nynorsk): storr m. ruotsi: starr

saksa: Segge turkki: ayak otu uzbekki: bardi, qiyoq venäjä: осока

Liittyvät sanat

• kenkäheinä

Johdokset

• substantiivit: saraikko

Yhdyssanat

aapasara, hajasara, hakarasara, hapsisara, harmaasara, harsusara, hentosara, hernesara, hetesara, hietikkosara, hirssisara, hostinsara, idänsara, itämerensara, jalkasara, jokapaikansara, jouhisara, juolasara, juurtosara, jänönsara, kahtaissara, kaislasara, kalliosara, kalvassara, kanervisara, karvasara, keltasara, ketunsara, kevätsara, kiiltosara, kirjosara, kirppusara, korpisara, kurmitsansara, käyräsara, lapinsara, lehtosara, lettosara, liereäsara, luhtasara, lähdesara, merisara, mustasara, mutasara, mykerösara, mätässara, nokisara, nokkasara, nuijasara, nuppisara, pallosara, patukkasara, pitkäpääsara, piukkasara, polkusara, pullosara, rahkasara, revonsara, riekonsara, riippasara, räpyläsara, röyhysara, sarakasvi, somersara, sopulinsara, sormisara, soukkasara, sukassara, suolasara, sysisara, tundrasara, tunturisara, tupassara, tuppisara, tähtisara, törrösara, unkarinsara, vaaleasara, vahasara, vankkasara, varstasara, varvassara, velttosara, vesisara, vienansara, vihnesara, viiltosara, viitasara, virnasara, vuorisara, välisara, äimäsara

Substantiivi

sara

1. Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa elävän etnisen ryhmän jäsen
2. näiden puhuma kieli, nilosaharalaiseen kielikuntaan kuuluva saran kieli

Aiheesta muualla

• sara Kielitoimiston sanakirjassa
• sara Tieteen termipankissa
• sara Suomen etymologisessa sanakirjassa

Gajo

Numeraali

sara

1. (kardinaaliluku) yksi

Ketsua

Substantiivi

sara

1. maissi

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	sara	sare
genetiivi	sare	sara
datiivi-lokatiivi	sari	sarama
akkusatiivi	saru	sare
vokatiivi	saro	sare
instrumentaali	sarom	sarama

sára f. 

1. varsi (saappaan)

Ääntäminen

• IPA: /'sǎːra/
• tavutus: sa‧ra

Aiheesta muualla

• sára Hrvatski jezični portal