sarake

Suomi

Substantiivi

sarake (48-A)

1. pystyrivi
2. kapeahko pystyviivoin rajattu tilikirjan sivun, taulukon, lomakkeen tms. osa, tarpeellisen palstajaon yksikkö
3. (vanhahtava) muun muassa peltoon kyntämättä jäänyt kaistale
4. sarakkeiden (Kobresia) suvun kasvi

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑrɑkeˣ/
• tavutus: sa‧ra‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sarake	sarakkeet
genetiivi	sarakkeen	sarakkeiden sarakkeitten
partitiivi	saraketta	sarakkeita
akkusatiivi	sarake; sarakkeen	sarakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	sarakkeessa	sarakkeissa
elatiivi	sarakkeesta	sarakkeista
illatiivi	sarakkeeseen	sarakkeisiin sarakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sarakkeella	sarakkeilla
ablatiivi	sarakkeelta	sarakkeilta
allatiivi	sarakkeelle	sarakkeille
muut sijamuodot
essiivi	sarakkeena	sarakkeina
translatiivi	sarakkeeksi	sarakkeiksi
abessiivi	sarakkeetta	sarakkeitta
instruktiivi	–	sarakkein
komitatiivi	–	sarakkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sarakkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	saraket-

Etymologia

substantiivi sarka (heikko vartalo sara- ) + johdin -ke; Sana on ollut käytössä 1800-luvun jälkipuoliskolta^[1][2].

Käännökset

2. kapeahko pystyviivoin rajattu tilikirjan sivun, taulukon, lomakkeen tms. osa, tarpeellisen palstajaon yksikkö

englanti: column kroatia: stupac m. ranska: colonne f. ruotsi: kolumn

tšekki: sloupec ukraina: колонка f., стовпець m. venäjä: колонна f.

Liittyvät sanat

• sarka, sarkain, palsta

Yhdyssanat

pystysarake

Aiheesta muualla

• sarake Kielitoimiston sanakirjassa
• sarake Suomen etymologisessa sanakirjassa