segmentti

Suomi

Substantiivi

segmentti (5-C)

1. (geometria) pisteen, suoran tai tason rajoittama osa kuviosta
2. poikittaisen rajan erottama osa
3. (anatomia) jaoke
4. ryhmä (tuotteita tai yhteiskunnan/instituution tms. jäseniä)

   Me emme pyri miellyttämään tätä segmenttiä, eikä meillä ole tarvetta vaikuttaa sinne, koska se on mahdotonta. (Riikka Purra v. 2020)

   Meidän on käsittääkseni pystyttävä löytämään omia ja uusia segmenttejä, joilla osoitamme ylivertaista taitoa ja osaamista. (Marjatta Vehkaoja v. 1993)

Ääntäminen

• IPA: /ˈsegment̪ːi/
• tavutus: seg‧ment‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	segmentti	segmentit
genetiivi	segmentin	segmenttien (segmenttein)
partitiivi	segmenttiä	segmenttejä
akkusatiivi	segmentti; segmentin	segmentit
sisäpaikallissijat
inessiivi	segmentissä	segmenteissä
elatiivi	segmentistä	segmenteistä
illatiivi	segmenttiin	segmentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	segmentillä	segmenteillä
ablatiivi	segmentiltä	segmenteiltä
allatiivi	segmentille	segmenteille
muut sijamuodot
essiivi	segmenttinä	segmentteinä
translatiivi	segmentiksi	segmenteiksi
abessiivi	segmentittä	segmenteittä
instruktiivi	–	segmentein
komitatiivi	–	segmentteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	segmenti-
vahva vartalo	segmentti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. geometrinen segmentti

englanti: segment kroatia: segment m. ranska: segment ruotsi: segment

saksa: Abschnitt m. venäjä: сегмент viro: segment

Liittyvät sanat

• jana
• jaoke
• kalotti
• keskuskolmio
• leike
• leikkele
• metameria
• segmentointi
• segmentoitua
• segmentoituminen

Yhdyssanat

kuluttajasegmentti, pallosegmentti, segmenttijakoisuus, segmenttikaari, segmenttiluukku, seitsensegmenttinäyttö, tuotesegmentti, ympyräsegmentti

Aiheesta muualla

• segmentti Kielitoimiston sanakirjassa
• segmentti Tieteen termipankissa