seula
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
seula (9)
- työkalu tai kone, jolla kiinteäaineiset rakeet lajitellaan niiden koon perusteella tai erotetaan rakeet nesteestä
- Seulalla voi vaikka erotella soran lohkareista, jyviä akanoista tai mineraaleja liuoksesta.
- (kuvaannollisesti) karsiva tai suodattava prosesssi
- kulkea tarkan seulan läpi
- Viesti jäi seulaan ruman sanan takia.
Ääntäminen
- IPA: /ˈseu̯lɑ/
- tavutus: seu‧la
Taivutus
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
Liittyvät sanat
- seulonta
- seuloutua
Johdokset
- verbit: seuloa
Yhdyssanat
seula-analyysi, seulakangas, seulaluu, seulapinta, seularumpu, seulaverkko, välppäseula
Vieruskäsitteet
Idiomit
- ampua seulaksi
- ampua täyteen reikiä
- vuotaa kuin seula
- vuotaa (myös kuvaannollisesti)
- Suunnitelmasi vuotaa kuin seula!
- vuotaa (myös kuvaannollisesti)
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads