tikka

Suomi

Substantiivi

tikka (9-A)

Katso artikkeli Tikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. mikä tahansa tikkojen heimoon (Picidae) kuuluva tikkalintujen laji tai sellaisen yksilö, joka pitkällä ja terävällä nokallaan tekee puuhun koloja ja on lisäksi taitava kiipeämään puissa
2. teräväkärkinen, tavallisesti raudasta ja muovista valmistettu heittoväline: heittonuoli, jota heitetään tikkatauluun

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ikːɑ/, [ˈt̪ikːɑ]
• tavutus: tik‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tikka	tikat
genetiivi	tikan	tikkojen (tikkain)
partitiivi	tikkaa	tikkoja
akkusatiivi	tikka; tikan	tikat
sisäpaikallissijat
inessiivi	tikassa	tikoissa
elatiivi	tikasta	tikoista
illatiivi	tikkaan	tikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tikalla	tikoilla
ablatiivi	tikalta	tikoilta
allatiivi	tikalle	tikoille
muut sijamuodot
essiivi	tikkana	tikkoina
translatiivi	tikaksi	tikoiksi
abessiivi	tikatta	tikoitta
instruktiivi	–	tikoin
komitatiivi	–	tikkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	tika-
vahva vartalo	tikka-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• [1] linnunnimi: itämerensuomalainen onomatopoeettinen sana.^[1] Suomen sanojen alkuperän mukaan
• [2] pieni heittonuoli: ilmeisesti liittyy linnunnimeen tarkemmin erittelemättä.^[2]

Käännökset

1. lintu

azeri: ağacdələn englanti: woodpecker espanja: pájaro carpintero m. inarinsaame: čäšni italia: picchio m. latina: picus m. puola: dzięcioł ranska: pic m.

ruotsi: hackspett saksa: Specht m. turkki: ağaçkakan ukraina: дятел m., жовна f. uzbekki: qizilishton venäjä: дятел viro: rähn

2. heittonuoli

englanti: dart espanja: dardo m. italia: freccetta f., dardo m. ranska: fléchette f. ruotsi: pil

turkki: ok ukraina: дротик m. venäjä: дротик viro: viskenool

Liittyvät sanat

• heittonuoli
• tiikka

Synonyymit

• (murteellinen) hähnä, koro
• (vanhentunut) kärki

Johdokset

• substantiivit: tikkanen

Yhdyssanat

arabiantikka, bambutikka, guadeloupentikka, haitintikka, harmaalakkitikka, harmaapäätikka, hehkuniskatikka, heittotikka, helmiselkätikka, helmitikka, indokiinantikka, intiantikka, jamaikantikka, jukatanintikka, kaliforniantikka, kaunotikka, keijutikka, keikaritikka, keltakulmatikka, keltakurkkutikka, keltaniskatikka, keltaperätikka, keltaposkitikka, keltasilmätikka, keltatikka, keltaviiksitikka, kirjotikka, kultakaulustikka, kultaniskatikka, kultatikka, kultavatsatikka, käpytikka, liekkiniskatikka, loistikka, maatikka, mahlatikka, mustakulmatikka, mustarintatikka, mäntytikka, nicaraguantikka, nokitikka, okinawantikka, pakistanintikka, panamantikka, pihkatikka, pikkutikka, pisamatikka, pohjantikka, puertoricontikka, punakaulustikka, punapäätikka, punarintatikka, punaselkätikka, punasiipitikka, punatikka, raitatikka, ruskokorvatikka, ruskolakkitikka, ruskoselkätikka, sammaltikka, savuposkitikka, savutikka, sieppotikka, sierramadrentikka, sulttaanitikka, suomurintatikka, suomuvatsatikka, syyriantikka, tammitikka, terhotikka, tikanheitto, tikankontti, tikanpoika, tikkalinnut, tikkalintu, tikkataulu, tuliniskatikka, tuliperätikka, täplätikka, töyhtötikka, valkokulmatikka, valko-otsatikka, valkopäätikka, valkoselkätikka, valkosiipitikka, valkotikka, veritikka, vihertikka, viidakkotikka

Anagrammit

• katki, kitka, takki

Aiheesta muualla

• tikka Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 5263 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

tikka

1. eräs intialainen ruokalaji

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ikːɑ/
• tavutus: tik‧ka

Käännökset

1. ruokalaji

englanti: tikka

hindi: टिक्का (ṭikkā)