tilli

Katso artikkeli Tilli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

tilli (5)

1. maustetilli, ruohokasvi jota käytetään mausteena ja yrttinä (Anethum graveolens)
2. (yleisesti) mikä tahansa tillien (Anethum) suvun kasvi

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ilːi/, [ˈt̪ilːi]
• tavutus: til‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tilli	tillit
genetiivi	tillin	tillien (tillein)
partitiivi	tilliä	tillejä
akkusatiivi	tilli; tillin	tillit
sisäpaikallissijat
inessiivi	tillissä	tilleissä
elatiivi	tillistä	tilleistä
illatiivi	tilliin	tilleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tillillä	tilleillä
ablatiivi	tilliltä	tilleiltä
allatiivi	tillille	tilleille
muut sijamuodot
essiivi	tillinä	tilleinä
translatiivi	tilliksi	tilleiksi
abessiivi	tillittä	tilleittä
instruktiivi	–	tillein
komitatiivi	–	tilleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tilli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ruotsin sanasta dill; samanlaisia nimityksiä on muissakin germaanisissa kielissä, mutta etäisempää alkuperää ei tunneta^[1]

Käännökset

1. Anethum graveolens

azeri: şüyüd englanti: dill espanja: eneldo, aneldo, aneto italia: aneto m. ranska: aneth m. ruotsi: dill saksa: Dill m.

tšekki: kopr m. turkki: dere otu ukraina: кріп m. uzbekki: ukrop, shivit venäjä: укроп viro: till

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• tillikastike
• tilliliha
• tillimakaroni

Aiheesta muualla

• tilli Kielitoimiston sanakirjassa