trauma

Katso artikkeli Trauma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

trauma (9)

1. (lääketiede) ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta aiheutuva henkinen tai ruumiillinen vamma
2. (arkikieltä) henkinen järkytys

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪rɑu̯mɑ/
• tavutus: trau‧ma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	trauma	traumat
genetiivi	trauman	traumojen (traumain)
partitiivi	traumaa	traumoja
akkusatiivi	trauma; trauman	traumat
sisäpaikallissijat
inessiivi	traumassa	traumoissa
elatiivi	traumasta	traumoista
illatiivi	traumaan	traumoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	traumalla	traumoilla
ablatiivi	traumalta	traumoilta
allatiivi	traumalle	traumoille
muut sijamuodot
essiivi	traumana	traumoina
translatiivi	traumaksi	traumoiksi
abessiivi	traumatta	traumoitta
instruktiivi	–	traumoin
komitatiivi	–	traumoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	trauma-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• muinaiskreikan sanasta τραῦμα (traûma, ’haava’) < verbistä τιτρώσκω (titrṓskō, ’haavoittaa’)

Käännökset

1. henkinen tai ruumiillinen vamma

italia: trauma m.

2. järkytys

italia: trauma m., shock m., choc m.

Liittyvät sanat

• traumaattinen, traumatisoida, traumatisoitua, traumatisoitunut
• fyysinen trauma, psyykkinen trauma

Yhdyssanat

• traumaperäinen

Aiheesta muualla

• trauma Kielitoimiston sanakirjassa
• trauma Tieteen termipankissa
• Artikkeli 5385 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

Substantiivi

trauma (monikko traumas)

1. trauma

Liittyvät sanat

• traumatic
• traumatise, traumatize

Espanja

Substantiivi

trauma m. (monikko traumas)

1. vamma, trauma
2. henkinen vamma, trauma

Italia

Substantiivi

trauma m. (monikko traumi[luo])

1. vamma, trauma

   un trauma cranico

   kallovamma

2. henkinen vamma, trauma

   i traumi della vita

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	trȁuma	trȁume
genetiivi	trȁumē	trȁūmā
datiivi-lokatiivi	trȁumi	trȁumama
akkusatiivi	trȁumu	trȁume
vokatiivi	traumo	trȁume
instrumentaali	trȁumōm	trȁumama

trȁuma f. 

1. vamma
2. trauma

Ääntäminen

• IPA: /'trâuma/
• tavutus: tra‧u‧ma

Liittyvät sanat

• traumatski, traumatičan

Aiheesta muualla

• tràuma Hrvatski jezični portal
• trȁuma Školski rječnik hrvatskoga jezika

Serbia

Substantiivi

trauma f. (kyrillinen траума)

1. vamma

Sloveeni

Substantiivi

trauma f.

1. vamma

Tšekki

Substantiivi

trauma n.

1. vamma, trauma