tulkki
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
- henkilö, joka kääntää eli tulkkaa puhuttua kieltä, vrt. kääntäjä
- Keskustelu vieraskielisten kanssa edellyttää usein tulkin läsnäoloa.
- Toisinaan tulkkia tarvitaan tulkitsijaksi kielen saamiseksi selkokielelle.
- Voit myös ottaa mukaasi ystävän tai perheenjäsenen tulkiksesi.
- (mittaustekniikka) mitan tai muodon tarkistusväline
- Tulkkia käyttäen todetaan nopeasti onko tutkittavalla kappaleella tulkin mukainen mitta tai muoto vai ei.
- (tietotekniikka) ohjelmatulkki
- Tietojenkäsittelyssä tulkki on yleensä hitaampi kuin kääntäjä.
- Ennalta tavutettu koodi nopeuttaa tulkin toimintaa.
- taideteoksen, esityksen tulkitsija; ilmentäjä
- Edesmennyt säveltäjä oli kansakuntamme tunteiden tulkki.
Ääntäminen
- IPA: /ˈt̪ulkːi/
- tavutus: tulk‧ki
Taivutus
Etymologia
keskiaikainen ruotsalainen laina[1]
Käännökset
1. henkilö
|
|
2. mittaustekniikka
|
3. ohjelmatulkki
|
Ks. ohjelmatulkki |
Liittyvät sanat
- kääntäjä
- mittapala
- parlööri
- rakoveitsi
- tulkata
- tulkita
- tulkitsija
- tulkkaus
Yhdyssanat
hakatulkki, kierrerengastulkki, kierretappitulkki, kierretulkki, kitatulkki, komentotulkki, konferenssitulkki, lankatulkki, levytulkki, muototulkki, rajatulkki, rakotulkki, reikätulkki, simultaanitulkki, sädetulkki, toleranssitulkki, tulkkisanakirja, työmaatulkki, työntötulkki, työtulkki
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads