valtius

Suomi

Substantiivi

valtius (40)

1. valtiaana olo, herruus

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑlt̪ius/ tai /ˈʋɑlt̪iu̯s/
• tavutus: val‧ti‧us / val‧tius

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valtius	valtiudet
genetiivi	valtiuden	valtiuksien
partitiivi	valtiutta	valtiuksia
akkusatiivi	valtius; valtiuden	valtiudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	valtiudessa	valtiuksissa
elatiivi	valtiudesta	valtiuksista
illatiivi	valtiuteen	valtiuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valtiudella	valtiuksilla
ablatiivi	valtiudelta	valtiuksilta
allatiivi	valtiudelle	valtiuksille
muut sijamuodot
essiivi	valtiutena	valtiuksina
translatiivi	valtiudeksi	valtiuksiksi
abessiivi	valtiudetta	valtiuksitta
instruktiivi	–	valtiuksin
komitatiivi	–	valtiuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	valtiude-
vahva vartalo	valtiute-
konsonantti- vartalo	valtiut-

Etymologia

• substantiivi valtias + johdin -us^[1]

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kaikkivaltius

Aiheesta muualla

• valtius Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 472 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa