varpata

Suomi

Verbi

varpata (73-B) (taivutus[luo])

1. (merenkulku) hinata ulos pudotetun ankkurin avulla kelaamalla teräksinen ankkuriköysi sisään, mm. laivan keulaan kiinnitettyä puulauttaa hinattaessa uitossa

   Hinaaja varppasi itsensä pois matalikolta ulkona olleen ankkurin avulla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑrpɑt̪ɑˣ/
• tavutus: var‧pa‧ta

Käännökset

1. hinata mm. puulautaa kelaamalla

englanti: kedge

ruotsi: varpa

Liittyvät sanat

• hinaaja
• varppi
• varppaaja
• varppaus
• varppausalus
• varppausankkuri
• varppausvaijeri
• varppausvintturi

Johdokset

• substantiivit: varppaaminen

Aiheesta muualla

• varpata Kielitoimiston sanakirjassa