halata

See also: halātā and halāta

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑlɑtɑˣ/, [ˈhɑ̝lɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑlɑtɑ
• Syllabification^(key): ha‧la‧ta
• Hyphenation^(key): ha‧la‧ta

Etymology 1

Unknown; possibly the same as halata (etymology 2), especially if it is of Germanic origin; the Germanic etymon is also thought to have had the meaning "to fetch, get", perhaps leading to "go get" → "pull towards oneself" → "embrace".

Verb

halata

1. (transitive, usually atelic) to hug, embrace (once)

Conjugation

Inflection of halata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halaan	en halaa	1st sing.	olen halannut	en ole halannut
2nd sing.		halaat	et halaa	2nd sing.	olet halannut	et ole halannut
3rd sing.		halaa	ei halaa	3rd sing.	on halannut	ei ole halannut
1st plur.		halaamme	emme halaa	1st plur.	olemme halanneet	emme ole halanneet
2nd plur.		halaatte	ette halaa	2nd plur.	olette halanneet	ette ole halanneet
3rd plur.		halaavat	eivät halaa	3rd plur.	ovat halanneet	eivät ole halanneet
passive		halataan	ei halata	passive	on halattu	ei ole halattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halasin	en halannut	1st sing.	olin halannut	en ollut halannut
2nd sing.		halasit	et halannut	2nd sing.	olit halannut	et ollut halannut
3rd sing.		halasi	ei halannut	3rd sing.	oli halannut	ei ollut halannut
1st plur.		halasimme	emme halanneet	1st plur.	olimme halanneet	emme olleet halanneet
2nd plur.		halasitte	ette halanneet	2nd plur.	olitte halanneet	ette olleet halanneet
3rd plur.		halasivat	eivät halanneet	3rd plur.	olivat halanneet	eivät olleet halanneet
passive		halattiin	ei halattu	passive	oli halattu	ei ollut halattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halaisin	en halaisi	1st sing.	olisin halannut	en olisi halannut
2nd sing.		halaisit	et halaisi	2nd sing.	olisit halannut	et olisi halannut
3rd sing.		halaisi	ei halaisi	3rd sing.	olisi halannut	ei olisi halannut
1st plur.		halaisimme	emme halaisi	1st plur.	olisimme halanneet	emme olisi halanneet
2nd plur.		halaisitte	ette halaisi	2nd plur.	olisitte halanneet	ette olisi halanneet
3rd plur.		halaisivat	eivät halaisi	3rd plur.	olisivat halanneet	eivät olisi halanneet
passive		halattaisiin	ei halattaisi	passive	olisi halattu	ei olisi halattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		halaa	älä halaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		halatkoon	älköön halatko	3rd sing.	olkoon halannut	älköön olko halannut
1st plur.		halatkaamme	älkäämme halatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		halatkaa	älkää halatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		halatkoot	älkööt halatko	3rd plur.	olkoot halanneet	älkööt olko halanneet
passive		halattakoon	älköön halattako	passive	olkoon halattu	älköön olko halattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halannen	en halanne	1st sing.	lienen halannut	en liene halannut
2nd sing.		halannet	et halanne	2nd sing.	lienet halannut	et liene halannut
3rd sing.		halannee	ei halanne	3rd sing.	lienee halannut	ei liene halannut
1st plur.		halannemme	emme halanne	1st plur.	lienemme halanneet	emme liene halanneet
2nd plur.		halannette	ette halanne	2nd plur.	lienette halanneet	ette liene halanneet
3rd plur.		halannevat	eivät halanne	3rd plur.	lienevät halanneet	eivät liene halanneet
passive		halattaneen	ei halattane	passive	lienee halattu	ei liene halattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		halata		present	halaava	halattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halatakseni halataksemme 2nd halataksesi halataksenne 3rd halatakseen halataksensa		past	halannut	halattu
2nd	inessive2	halatessa	halattaessa	agent4	halaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st halatessani halatessamme 2nd halatessasi halatessanne 3rd halatessaan halatessansa		negative	halaamaton
	instructive	halaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	halaamassa	—
	elative	halaamasta	—
	illative	halaamaan	—
	adessive	halaamalla	—
	abessive	halaamatta	—
	instructive	halaaman	halattaman
4th3	verbal noun	halaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halaamaisillani halaamaisillamme 2nd halaamaisillasi halaamaisillanne 3rd halaamaisillaan halaamaisillansa

Derived terms

nouns

• halaaminen
• halaus
• hali

verbs

• halailla
• halia

Further reading

• “1. halata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

From Proto-Finnic *halait'ak, probably borrowed from Proto-Germanic *halōną, *halōjaną.

Verb

halata

1. (transitive, chiefly poetic) to want, desire

   Synonyms: haluta, (poetic) halajaa

Conjugation

Inflection of halata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halaan	en halaa	1st sing.	olen halannut	en ole halannut
2nd sing.		halaat	et halaa	2nd sing.	olet halannut	et ole halannut
3rd sing.		halaa	ei halaa	3rd sing.	on halannut	ei ole halannut
1st plur.		halaamme	emme halaa	1st plur.	olemme halanneet	emme ole halanneet
2nd plur.		halaatte	ette halaa	2nd plur.	olette halanneet	ette ole halanneet
3rd plur.		halaavat	eivät halaa	3rd plur.	ovat halanneet	eivät ole halanneet
passive		halataan	ei halata	passive	on halattu	ei ole halattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halasin	en halannut	1st sing.	olin halannut	en ollut halannut
2nd sing.		halasit	et halannut	2nd sing.	olit halannut	et ollut halannut
3rd sing.		halasi	ei halannut	3rd sing.	oli halannut	ei ollut halannut
1st plur.		halasimme	emme halanneet	1st plur.	olimme halanneet	emme olleet halanneet
2nd plur.		halasitte	ette halanneet	2nd plur.	olitte halanneet	ette olleet halanneet
3rd plur.		halasivat	eivät halanneet	3rd plur.	olivat halanneet	eivät olleet halanneet
passive		halattiin	ei halattu	passive	oli halattu	ei ollut halattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halaisin	en halaisi	1st sing.	olisin halannut	en olisi halannut
2nd sing.		halaisit	et halaisi	2nd sing.	olisit halannut	et olisi halannut
3rd sing.		halaisi	ei halaisi	3rd sing.	olisi halannut	ei olisi halannut
1st plur.		halaisimme	emme halaisi	1st plur.	olisimme halanneet	emme olisi halanneet
2nd plur.		halaisitte	ette halaisi	2nd plur.	olisitte halanneet	ette olisi halanneet
3rd plur.		halaisivat	eivät halaisi	3rd plur.	olisivat halanneet	eivät olisi halanneet
passive		halattaisiin	ei halattaisi	passive	olisi halattu	ei olisi halattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		halaa	älä halaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		halatkoon	älköön halatko	3rd sing.	olkoon halannut	älköön olko halannut
1st plur.		halatkaamme	älkäämme halatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		halatkaa	älkää halatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		halatkoot	älkööt halatko	3rd plur.	olkoot halanneet	älkööt olko halanneet
passive		halattakoon	älköön halattako	passive	olkoon halattu	älköön olko halattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halannen	en halanne	1st sing.	lienen halannut	en liene halannut
2nd sing.		halannet	et halanne	2nd sing.	lienet halannut	et liene halannut
3rd sing.		halannee	ei halanne	3rd sing.	lienee halannut	ei liene halannut
1st plur.		halannemme	emme halanne	1st plur.	lienemme halanneet	emme liene halanneet
2nd plur.		halannette	ette halanne	2nd plur.	lienette halanneet	ette liene halanneet
3rd plur.		halannevat	eivät halanne	3rd plur.	lienevät halanneet	eivät liene halanneet
passive		halattaneen	ei halattane	passive	lienee halattu	ei liene halattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		halata		present	halaava	halattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halatakseni halataksemme 2nd halataksesi halataksenne 3rd halatakseen halataksensa		past	halannut	halattu
2nd	inessive2	halatessa	halattaessa	agent4	halaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st halatessani halatessamme 2nd halatessasi halatessanne 3rd halatessaan halatessansa		negative	halaamaton
	instructive	halaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	halaamassa	—
	elative	halaamasta	—
	illative	halaamaan	—
	adessive	halaamalla	—
	abessive	halaamatta	—
	instructive	halaaman	halattaman
4th3	verbal noun	halaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halaamaisillani halaamaisillamme 2nd halaamaisillasi halaamaisillanne 3rd halaamaisillaan halaamaisillansa

Derived terms

• halajaa
• halu

Further reading

• “2. halata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Anagrams

• halaat, lahtaa

Ingrian

Etymology

From *halka. Related to Finnish halkaista.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑlɑtɑ/, [ˈhɑɫɑˑt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑlɑtɑ/, [ˈhɑɫɑˑd̥ɑ]
• Rhymes: -ɑlɑt, -ɑlɑtɑ
• Hyphenation: ha‧la‧ta

Verb

halata

1. (transitive) to split

Conjugation

Conjugation of halata (type 16/maata, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halkaan	en halkaa	1st singular	oon halant, oon halannut	en oo halant, en oo halannut
2nd singular	halkaat	et halkaa	2nd singular	oot halant, oot halannut	et oo halant, et oo halannut
3rd singular	halkajaa	ei halkaa	3rd singular	ono halant, ono halannut	ei oo halant, ei oo halannut
1st plural	halkaamma	emmä halkaa	1st plural	oomma halanneet	emmä oo halanneet
2nd plural	halkaatta	että halkaa	2nd plural	ootta halanneet	että oo halanneet
3rd plural	halkajaat1), halkaavat2), halataa	evät halkaa, ei halata	3rd plural	ovat halanneet	evät oo halanneet, ei oo halattu
impersonal	halataa	ei halata	impersonal	ono halattu	ei oo halattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halkaisin	en halant, en halannut	1st singular	olin halant, olin halannut	en olt halant, en olt halannut
2nd singular	halkaisit, halkaist1)	et halant, et halannut	2nd singular	olit halant, olit halannut	et olt halant, et olt halannut
3rd singular	halkais	ei halant, ei halannut	3rd singular	oli halant, oli halannut	ei olt halant, ei olt halannut
1st plural	halkaisimma	emmä halanneet	1st plural	olimma halanneet	emmä olleet halanneet
2nd plural	halkaisitta	että halanneet	2nd plural	olitta halanneet	että olleet halanneet
3rd plural	halkaisiit1), halkaisivat2), halattii	evät halanneet, ei halattu	3rd plural	olivat halanneet	evät olleet halanneet, ei olt halattu
impersonal	halattii	ei halattu	impersonal	oli halattu	ei olt halattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halkajaisin	en halkajais	1st singular	olisin halant, olisin halannut	en olis halant, en olis halannut
2nd singular	halkajaisit, halkajaist1)	et halkajais	2nd singular	olisit halant, olisit halannut	et olis halant, et olis halannut
3rd singular	halkajais	ei halkajais	3rd singular	olis halant, olis halannut	ei olis halant, ei olis halannut
1st plural	halkajaisimma	emmä halkajais	1st plural	olisimma halanneet	emmä olis halanneet
2nd plural	halkajaisitta	että halkajais	2nd plural	olisitta halanneet	että olis halanneet
3rd plural	halkajaisiit1), halkajaisivat2), halattais	evät halkajais, ei halattais	3rd plural	olisivat halanneet	evät olis halanneet, ei olis halattu
impersonal	halattais	ei halattais	impersonal	olis halattu	ei olis halattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	halkaa	elä halkaa	2nd singular	oo halant, oo halannut	elä oo halant, elä oo halannut
3rd singular	halatkoo	elköö halatko	3rd singular	olkoo halant, olkoo halannut	elköö olko halant, elköö olko halannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	halatkaa	elkää halatko	2nd plural	olkaa halanneet	elkää olko halanneet
3rd plural	halatkoot	elkööt halatko, elköö halattako	3rd plural	olkoot halanneet	elkööt olko halanneet, elköö olko halattu
impersonal	halattakkoo	elköö halattako	impersonal	olkoo halattu	elköö olko halattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	halannen	en halanne
2nd singular	halannet	et halanne
3rd singular	halannoo	ei halanne
1st plural	halannemma	emmä halanne
2nd plural	halannetta	että halanne
3rd plural	halannoot	evät halanne, ei halattane
impersonal	halattannoo	ei halattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		halata	present	halkaava	halattava
2nd	inessive	halatees	past	halant, halannut	halattu
	instructive	halaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (halatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	halkaamaa
	inessive	halkaamaas
	elative	halkaamast
	abessive	halkaamata
4th	nominative	halkaamiin
	partitive	halkaamista, halkaamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 42

Latin

Participle

hālāta

1. inflection of hālātus:
   1. nominative/vocative feminine singular
   2. nominative/accusative/vocative neuter plural

Participle

hālātā

1. ablative feminine singular of hālātus

Tagalog

Etymology

Borrowed from Sanskrit अर्थय (arthaya, “to perceive”), according to Potet (2016).

Pronunciation

• (Standard Tagalog) IPA^(key): /halaˈtaʔ/ [hɐ.lɐˈt̪aʔ]
• Rhymes: -aʔ
• Syllabification: ha‧la‧ta

Adjective

halatâ (Baybayin spelling ᜑᜎᜆ)

1. obvious; noticeable; perceptible

   Synonyms: pansinin, napapansin, halatain, punahin, nakikita, halatado

Derived terms

• halatado
• halatain
• halatang-halata
• humalata
• ipahalata
• kahalataan
• magpahalata
• mahalata
• makahalata
• mapanghalata

Noun

halatâ (Baybayin spelling ᜑᜎᜆ)

1. condition of being noticed; noticing

   Synonyms: paghalata, pansinin, pansin, pagpansin, pagkapansin

2. condition of being noticeable

   Synonyms: pagkahalatain, pagkapansinin

Further reading

• “halata”, in Pambansang Diksiyonaryo | Diksiyonaryo.ph, Manila, 2018.
• Potet, Jean-Paul G. (2016), Tagalog Borrowings and Cognates, Lulu Press, →ISBN, page 283

Tsonga

Verb

halata

1. to pour out