halettaa

Ingrian

Etymology

From haleta (“to split”) +‎ -ttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑletːɑː/, [ˈhɑɫe̞ˑtːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑletːɑː/, [ˈhɑɫe̞ˑtːɑː]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈhɑletːɑk/, [ˈhɑɫe̞ˑtːɑɡ̊]
• Rhymes: -ɑletːɑː
• Hyphenation: ha‧let‧taa

Verb

halettaa

1. (transitive) to split
2. (transitive) to fell, chop down

Conjugation

Conjugation of halettaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	haletan	en haleta	1st singular	oon halettant, oon halettanut	en oo halettant, en oo halettanut
2nd singular	haletat	et haleta	2nd singular	oot halettant, oot halettanut	et oo halettant, et oo halettanut
3rd singular	halettaa	ei haleta	3rd singular	ono halettant, ono halettanut	ei oo halettant, ei oo halettanut
1st plural	haletamma	emmä haleta	1st plural	oomma halettanneet	emmä oo halettanneet
2nd plural	haletatta	että haleta	2nd plural	ootta halettanneet	että oo halettanneet
3rd plural	halettaat1), halettavat2), haletettaa	evät haleta, ei haleteta	3rd plural	ovat halettanneet	evät oo halettanneet, ei oo haletettu
impersonal	haletettaa	ei haleteta	impersonal	ono haletettu	ei oo haletettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	haletin	en halettant, en halettanut	1st singular	olin halettant, olin halettanut	en olt halettant, en olt halettanut
2nd singular	haletit	et halettant, et halettanut	2nd singular	olit halettant, olit halettanut	et olt halettant, et olt halettanut
3rd singular	haletti	ei halettant, ei halettanut	3rd singular	oli halettant, oli halettanut	ei olt halettant, ei olt halettanut
1st plural	haletimma	emmä halettanneet	1st plural	olimma halettanneet	emmä olleet halettanneet
2nd plural	haletitta	että halettanneet	2nd plural	olitta halettanneet	että olleet halettanneet
3rd plural	halettiit1), halettivat2), haletettii	evät halettanneet, ei haletettu	3rd plural	olivat halettanneet	evät olleet halettanneet, ei olt haletettu
impersonal	haletettii	ei haletettu	impersonal	oli haletettu	ei olt haletettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halettaisin	en halettais	1st singular	olisin halettant, olisin halettanut	en olis halettant, en olis halettanut
2nd singular	halettaisit, halettaist1)	et halettais	2nd singular	olisit halettant, olisit halettanut	et olis halettant, et olis halettanut
3rd singular	halettais	ei halettais	3rd singular	olis halettant, olis halettanut	ei olis halettant, ei olis halettanut
1st plural	halettaisimma	emmä halettais	1st plural	olisimma halettanneet	emmä olis halettanneet
2nd plural	halettaisitta	että halettais	2nd plural	olisitta halettanneet	että olis halettanneet
3rd plural	halettaisiit1), halettaisivat2), haletettais	evät halettais, ei haletettais	3rd plural	olisivat halettanneet	evät olis halettanneet, ei olis haletettu
impersonal	haletettais	ei haletettais	impersonal	olis haletettu	ei olis haletettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	haleta	elä haleta	2nd singular	oo halettant, oo halettanut	elä oo halettant, elä oo halettanut
3rd singular	halettakkoo	elköö halettako	3rd singular	olkoo halettant, olkoo halettanut	elköö olko halettant, elköö olko halettanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	halettakkaa	elkää halettako	2nd plural	olkaa halettanneet	elkää olko halettanneet
3rd plural	halettakkoot	elkööt halettako, elköö haletettako	3rd plural	olkoot halettanneet	elkööt olko halettanneet, elköö olko haletettu
impersonal	haletettakoo	elköö haletettako	impersonal	olkoo haletettu	elköö olko haletettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	halettanen	en halettane
2nd singular	halettanet	et halettane
3rd singular	halettannoo	ei halettane
1st plural	halettanemma	emmä halettane
2nd plural	halettanetta	että halettane
3rd plural	halettannoot	evät halettane, ei haletettane
impersonal	haletettanoo	ei haletettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		halettaa	present	halettava	haletettava
2nd	inessive	halettaes	past	halettant, halettanut	haletettu
	instructive	halettaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (halettakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	halettammaa
	inessive	halettamas
	elative	halettamast
	abessive	halettamata
4th	nominative	halettamiin
	partitive	halettamista, halettamist

Synonyms

• (to fell): leikata

Derived terms

• haletella

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 42
• Arvo Laanest (1997), Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 29