noissa

Finnish

Etymology 1

Pronoun

noissa

1. inessive plural of nuo

Etymology 2

Noun

noissa

1. inessive plural of noki

Anagrams

• Ossian, osasin

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *noustak. Cognates include Finnish nousta and Estonian tõusta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnoi̯sːɑ/, [ˈno̞i̯s̠ː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnoi̯sːɑ/, [ˈno̞i̯ʃːɑ]
• Rhymes: -oi̯sː, -oi̯sːɑ
• Hyphenation: nois‧sa

Verb

noissa

1. (intransitive) to rise
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 73:

     Illativa näyttää määrää, mihe mikä ikkää luku noisoo.

     The illative denotes the degree, to which some amount rises.

2. (intransitive) to get up

   noissa yllää / ylös ― to get up

   • 1885, “Sprachproben: Der goldene Vogel”, in Volmari Porkka, editor, Ueber den Ingrischen Dialekt mit Berücksichtigung der übrigen finnisch-ingermanländischen Dialekte:

     Poika noisi yllää ja otti sulan ja vei ätillee.

     The boy got up and took the feather and brought it to his father.

     (Note: The spelling has been normalised in accordance with the literary Ingrian language.)

   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva:

     Nois, Liisa nois! Elä makkaa.

     Get up, Liisa, get up! Don't sleep.

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:

     Talveel aine lampinka noisemma ylös ja lampinka illassamma.

     In the winter we always get up with a lamp and eat supper with a lamp.

3. (intransitive) to shoot up
   • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:

     Roho noisoo. Noisoo lehti.

     The grass shoots up. The leaf ascends.

4. (intransitive) to ascend
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa) [Geography: textbook for Ingrian elementary school third grade (first part)], Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Höö noisivat bygrän päälle, kualt näkyi ympärikko.

     They ascended onto the hillock, whence the environs are visible.

5. (transitive + translative) to become
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Ivo noisoo traktoristaks,
     Petja noisoo mașinistaks,

     Ivo will become a tractor driver,
     Petja will become an engine driver,

6. (auxiliary + 3rd infinitive in illative) to begin to
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 10:

     Noistii joka päivä viskoima[a] lavvan päälle muruja, kovasija ja jyvijä.

     They began to throw crumbs, crusts and grain onto the board every day.

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa) [Geography: textbook for Ingrian elementary school third grade (first part)], Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Inmihiset jo aikaa senen arvaisivat ja poolija noisivat arvaamaa päivyen mukkaa.

     People realised this a long time ago and began to determine it according to the Sun.

7. (auxiliary + 3rd infinitive in illative) to will, to shall
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 32:

     Makkaa aina yksintää, siis et noise läsimää.

     Always sleep alone, so you don't get ill.

Conjugation

Conjugation of noissa (type 11/pessä, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noisen	en noise	1st singular	oon noist, oon noissut	en oo noist, en oo noissut
2nd singular	noiset	et noise	2nd singular	oot noist, oot noissut	et oo noist, et oo noissut
3rd singular	noisoo	ei noise	3rd singular	ono noist, ono noissut	ei oo noist, ei oo noissut
1st plural	noisemma	emmä noise	1st plural	oomma noisseet	emmä oo noisseet
2nd plural	noisetta	että noise	2nd plural	ootta noisseet	että oo noisseet
3rd plural	noisoot1), noisevat2), noissaa	evät noise, ei noissa	3rd plural	ovat noisseet	evät oo noisseet, ei oo noistu
impersonal	noissaa	ei noissa	impersonal	ono noistu	ei oo noistu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noisin	en noist, en noissut	1st singular	olin noist, olin noissut	en olt noist, en olt noissut
2nd singular	noisit	et noist, et noissut	2nd singular	olit noist, olit noissut	et olt noist, et olt noissut
3rd singular	noisi	ei noist, ei noissut	3rd singular	oli noist, oli noissut	ei olt noist, ei olt noissut
1st plural	noisimma	emmä noisseet	1st plural	olimma noisseet	emmä olleet noisseet
2nd plural	noisitta	että noisseet	2nd plural	olitta noisseet	että olleet noisseet
3rd plural	noisiit1), noisivat2), noistii	evät noisseet, ei noistu	3rd plural	olivat noisseet	evät olleet noisseet, ei olt noistu
impersonal	noistii	ei noistu	impersonal	oli noistu	ei olt noistu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noisisin	en noisis	1st singular	olisin noist, olisin noissut	en olis noist, en olis noissut
2nd singular	noisisit, noisiist1)	et noisis	2nd singular	olisit noist, olisit noissut	et olis noist, et olis noissut
3rd singular	noisis	ei noisis	3rd singular	olis noist, olis noissut	ei olis noist, ei olis noissut
1st plural	noisisimma	emmä noisis	1st plural	olisimma noisseet	emmä olis noisseet
2nd plural	noisisitta	että noisis	2nd plural	olisitta noisseet	että olis noisseet
3rd plural	noisisiit1), noisisivat2), noistais	evät noisis, ei noistais	3rd plural	olisivat noisseet	evät olis noisseet, ei olis noistu
impersonal	noistais	ei noistais	impersonal	olis noistu	ei olis noistu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	noise	elä noise	2nd singular	oo noist, oo noissut	elä oo noist, elä oo noissut
3rd singular	noiskoo	elköö noisko	3rd singular	olkoo noist, olkoo noissut	elköö olko noist, elköö olko noissut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	noiskaa	elkää noisko	2nd plural	olkaa noisseet	elkää olko noisseet
3rd plural	noiskoot	elkööt noisko, elköö noistako	3rd plural	olkoot noisseet	elkööt olko noisseet, elköö olko noistu
impersonal	noistakoo	elköö noistako	impersonal	olkoo noistu	elköö olko noistu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	noissen	en noisse
2nd singular	noisset	et noisse
3rd singular	noissoo	ei noisse
1st plural	noissemma	emmä noisse
2nd plural	noissetta	että noisse
3rd plural	noissoot	evät noisse, ei noistane
impersonal	noistanoo	ei noistane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		noissa	present	noiseva	noistava
2nd	inessive	noissees	past	noist, noissut	noistu
	instructive	noissen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (noiskaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	noisomaa
	inessive	noisomaas
	elative	noisomast
	abessive	noisomata
4th	nominative	noisomiin
	partitive	noisomista, noisomist

Synonyms

• (to rise): yletä, korota, kohota
• (to get up): yletä
• (to become): päässä, tulla, jäävvä, männä
• (to begin): alkaa, käyvvä, lähtiä, aluttaa, täytyä, ruveta

Derived terms

• noiso
• noisu

See also

• lee-

References

• V. I. Junus (1936), Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 126
• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 344
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014), Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 39