Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Heinäkuu–joulukuu
- 1. heinäkuuta – St. Louisin olympiakisat alkoivat maailmannäyttelyn yhteydessä.
- 3. heinäkuuta – Lakkautetun Päivälehden viimeinen numero ilmestyi. Sen tilalle perustetun Helsingin Sanomien näytenumero ilmestyi neljä päivää myöhemmin.
- 4. heinäkuuta – Professori R. A. Wrede, dosentti Ernst Estlander ja professori Theodor Homén karkotettiin Suomesta Novgorodiin.
- 7. heinäkuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjä PäivälehtiPäivälehti lakkautettiin 3. heinäkuuta Painoasian ylihallituksen päätöksellä.[7] Lehden päätoimittajana oli Paavo Warén.
- 28. heinäkuuta – Sosialistivallankumouksellinen Jegor Sozonov surmasi Venäjän sisäministeri, ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Plehwen Varsovan rautatieasemalla Pietarissa.
- 29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
- 1. elokuuta – Brittien retkikunta saapui Lhasaan, josta Dalai-lama oli paennut.
- 9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja.
- 10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa.
- 11. elokuuta – Hererot kokivat ratkaisevat tappion saksalaisille.
- 13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapui Smyrnaan vaatimaan yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista.
- 24. elokuuta – Liao-Jangin taistelu: venäläiset ja japanilaiset menettivät 20 000 miestä ja venäläiset joutuivat vetäytymään.
- 7. syyskuuta – Britit pakottivat Tiibetin sopimukseen, joka teki siitä Britannian vasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi.
- 15. syyskuuta – Belgian kuninkaan asettama komissio lähti Kongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä.
- 20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
- 30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus.
- 5. lokakuuta – Alankomaat ja Portugali sopivat rajoista Timorilla.
- 6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin.
- 15. lokakuuta – Sha-hon taistelu alkoi: Venäjä saavutti nelipäiväisissä taisteluissa voiton, mutta menetti 40 000 miestä.
- 16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
- 16. lokakuuta – Iisalmen ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin liikenteelle.[8][9]
- 21. lokakuuta – Doggermatalikon välikohtaus: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi.
- 22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
- 7. marraskuuta – Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
- 16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudet Panaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla.
- 17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
- 21. marraskuuta – 28. marraskuuta – Ensimmäiset gramofonilevyäänitykset tehtiin Suomessa, esiintyjinä olivat muun muassa oopperalaulaja Abraham Ojanperä, laulaja-näyttelijä-kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen, näyttelijä Katri Rautio sekä kaksi soittokuntaa. Ensimmäiset suomenkieliset äänilevyt oli äänitetty jo aiemmin Pietarissa vuonna 1901.
- 28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löi hottentotit Warmbadin luona.
- 29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
- 30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
- 1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiin korollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
- 3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuva Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa Helsingin Siltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa.
- 9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneet säätyvaltiopäivät.[10]
- 31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.
Tammikuu–maaliskuu
- 2. tammikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja (k. 1982)
- 3. tammikuuta – Caro Lamoureux, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1998)
- 3. tammikuuta – Onttoni Miihkali, vienankarjalainen kirjailija (k. 1979)
- 9. tammikuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (k. 1955)
- 15. tammikuuta – Samuel H. Caldwell, yhdysvaltalainen sähköinsinööri ja tietokoneiden varhainen kehittäjä (k. 1960)
- 18. tammikuuta – Archibald Alexander Leach (”Cary Grant”), englantilaissyntyinen näyttelijä (k. 1986)
- 19. tammikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa 1940)
- 26. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen kansainvälinen poliitikko (k. 1988)
- 10. helmikuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija (k. 1989)
- 10. helmikuuta – K. Axel Nielsen, tanskalainen poliitikko (k. 1994)
- 14. helmikuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (k. 1974)
- 16. helmikuuta – George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (Kylmän sodan ajan kommunismin vastaisen patoamispolitiikan kehittäjä) (k. 2005)
- 20. helmikuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri (1964–1980) (k. 1980)
- 29. helmikuuta – Henry Hugh Bancroft, brittiläis-kanadalainen urkuri ja säveltäjä (k. 1988)
- 1. maaliskuuta – Glenn Miller, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja (”Pennsylvania 6–5000”) (k. 1944)
- 2. maaliskuuta – Teodor Seuss Geisel, ("Dr. Seuss"), yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 1991)
- 3. maaliskuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologian professori ja uskonnollinen kirjailija (k. 1972)
- 4. maaliskuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (k. 1968)
- 4. maaliskuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (k. 1976)
- 5. maaliskuuta – Grigori Medvedev, udmurttilainen kirjailija (k. 1938)
- 7. maaliskuuta – Reinhard Heydrich (”Prahan teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Böömin–Määrin protektoraatin käskynhaltija) (k. 1942)
- 13. maaliskuuta – Reidar Aulie, norjalainen taidemaalari (k. 1977)
- 14. maaliskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (k. 1965)
- 18. maaliskuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1961)
- 21. maaliskuuta – Nikos Skalkottas, kreikkalainen säveltäjä (k. 1949)
- 23. maaliskuuta – A. C. Normann, tanskalainen poliitikko (k. 1978)
- 29. maaliskuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k. 1981)
Huhtikuu–kesäkuu
- 4. huhtikuuta – Aatto Jurvelius, suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (k. 1950)
- 6. huhtikuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko, Länsi-Saksan liittokansleri (1966–1969) (k. 1988)
- 8. huhtikuuta – John Hicks, vuoden 1972 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen ekonomisti (k. 1989)
- 19. huhtikuuta – Tapani Salojärvi, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
- 22. huhtikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (k. 1967)
- 24. huhtikuuta – Willem de Kooning, alankomaalais-yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1997)
- 3. toukokuuta – Harry L. Crosby ”Bing Crosby”, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1977)
- 4. toukokuuta – León Zuckert, ukrainalais-kanadalainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari (k. 1992)
- 6. toukokuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen runoilija (Aniara) (k. 1978)
- 11. toukokuuta – Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (”Salvador Dalí”), espanjalainen taiteilija (k. 1989)
- 15. toukokuuta – Unto Seppänen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1955)
- 2. kesäkuuta – Harald Løbak, norjalainen poliitikko (k. 1985)
- 2. kesäkuuta – Elsa Vuorjoki, suomalainen kulttuurielämän vaikuttaja (k. 1994)
- 2. kesäkuuta – János Weißmüller (”Johnny Weissmuller”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tarzan) ja uimari (olympiavoittaja) (k. 1984)
- 4. kesäkuuta – Aase Bye, norjalainen näyttelijä (k. 1991)
- 4. kesäkuuta – Christen Finbak, norjalainen kemian professori (k. 1954)
- 6. kesäkuuta – Heinrich von Brentano, saksalainen poliitikko ja ministeri (k. 1964)
- 12. kesäkuuta – John Newmark, saksalais-kanadalainen pianisti ja taidemaalari (k. 1991)
- 15. kesäkuuta – Jarl Hjalmarson, ruotsalainen poliitikko (k. 1993)
- 22. kesäkuuta – Eino Räisänen, suomalainen studiopäällikkö (k. 1968)
- 25. kesäkuuta – Poul Sørensen, tanskalainen poliitikko (k. 1969)
- 26. kesäkuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (k. 1964)
Heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Herman Zetterberg, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (k. 1963)
- 2. heinäkuuta – René Lacoste (”Krokotiili”), ranskalainen tennispelaaja ja liikemies (Lacoste) (k. 1996)
- 3. heinäkuuta – Jaakko Haavio, suomalainen pappi, runoilija, virsirunoilija ja kirjailija (k. 1984)
- 8. heinäkuuta – Kaj Bundvad, tanskalainen poliitikko (k. 1976)
- 12. heinäkuuta – Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (”Pablo Neruda”), vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija (k. 1973)
- 19. heinäkuuta – Jussi Teljo, suomalainen valtiotieteilijä (k. 1992)
- 23. heinäkuuta – Eino Reivinen, suomalainen eversti (k. 1990)
- 24. heinäkuuta – Harry Hasso, ruotsalainen elokuvaohjaaja, elokuvaaja ja näyttelijä (k. 1984)
- 28. heinäkuuta – Selwyn Lloyd, brittiläinen poliitikko ja ministeri (k. 1978)
- 28. heinäkuuta – Pavel Tšerenkov, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1990)
- 29. heinäkuuta – Juho Angervo, suomalainen meteorologi ja säveltäjä (k. 1965)
- 6. elokuuta – Giuliano Bonfante, italialainen kielitieteilijä (k. 2005)
- 7. elokuuta – Ralph Bunche, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja diplomaatti (k. 1971)
- 8. elokuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
- 9. elokuuta – Otto Mäkilä, suomalainen taidemaalari (k. 1955)
- 11. elokuuta – Leo Pennanen, suomalainen rovasti ja käsialantutkija (k. 1991)
- 12. elokuuta – Aleksei Nikolajevitš Romanov, Venäjän keisari Nikolai II:n poika, Venäjän kruununperillinen (k. 1918)
- 16. elokuuta – Wendell Meredith Stanley, vuoden 1946 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja virologi (k. 1971)
- 20. elokuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja (k. 1991)
- 22. elokuuta – Deng Xiaoping, Kiinan kansantasavallan johtaja (1978–1992) (k. 1997)
- 26. elokuuta – Christopher Isherwood, brittiläis-yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1986)
- 29. elokuuta – Werner Forssmann, vuoden 1956 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen tutkija (k. 1979)
- 6. syyskuuta – Arvi Kivimaa (”Heikki Taura”), suomalainen kirjailija (k. 1984)
- 15. syyskuuta – Umberto II, Italian viimeinen kuningas (k. 1983)
- 16. syyskuuta – Arvo Turtiainen, suomalainen kirjailija (k. 1980)
- 19. syyskuuta – Martta Martikainen-Ypyä, suomalainen arkkitehti (k. 1992)
- 21. syyskuuta – Lauri Vuolasvirta, suomalainen partiojohtaja ja koira-alan vaikuttaja (k. 1967)
- 22. syyskuuta – Ellen Church, yhdysvaltalainen sairaanhoitaja ja lentäjä, maailman ensimmäinen lentoemäntä (k. 1965)
Lokakuu–joulukuu
- 2. lokakuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (1964–1966) (k. 1966)
- 2. lokakuuta – Graham Greene, brittiläinen kirjailija (Hiljainen amerikkalainen) (k. 1991)
- 3. lokakuuta – Charles John Pedersen, vuoden 1987 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1989)
- 8. lokakuuta – Helga Stene, norjalainen opettaja ja naisasianainen (k. 1983)
- 18. lokakuuta – Aarne Juutilainen (”Marokon kauhu”), suomalainen upseeri (k. 1976)
- 22. lokakuuta – Louis Eugène Félix Néel, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 2000)
- 8. marraskuuta – Yves Giraud-Cabantous, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1973)
- 16. marraskuuta – Renée Saint-Cyr, ranskalainen näyttelijä (k. 2004)
- 17. marraskuuta – Saloméja Neris, liettualainen runoilija (k. 1945)
- 20. marraskuuta – Irja Nissinen, suomalainen näyttelijä (k. 1978)
- 21. marraskuuta – Coleman Hawkins, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1969)
- 6. joulukuuta – Ève Curie, ranskalainen kirjailija, Pierre ja Marie Curien tytär (k. 2007)
- 7. joulukuuta – Clarence Nash, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 1985)
- 10. joulukuuta – Antonín Novotný, Tšekkoslovakian presidentti (1957–1968) (k. 1975)
- 18. joulukuuta – George Stevens, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1975)
- 23. joulukuuta – Kolbjørn Varmann, norjalainen poliitikko (k. 1980)
- 25. joulukuuta – Gerhard Herzberg, vuoden 1971 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko ja fysikaalinen kemisti (k. 1999)
- 26. joulukuuta – Alejo Carpentier, kuubalainen kirjailija (k. 1980)
- 27. joulukuuta – Irja Aholainen, suomalainen oopperalaulaja (k. 1994)
- 30. joulukuuta – Dmitri Kabalevski, venäläinen säveltäjä (k. 1987)
Jean Sibeliuksen konsertit. Päivälehti, 07.02.1904, nro 31A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Jean Sibeliuksen konsertti (arvostelu). Päivälehti, 09.02.1904, nro 32, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Lasten opetus kreikkalaiskatolisissa seurakunnissa.. Suomen Kansa, 07.05.1904, nro 101, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunta perustettiin.. Työmies, 27.04.1904, nro 96, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Tampereen teatteri perustettiin.. Aamulehti, 17.05.1904, nro 112, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Tampereen Teatterin avajaisiin .... Aamulehti, 09.09.1904, nro 182, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Päivälehti, 03.07.1904, nro 128A, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Iisalmen-Kajaanin rata. Helsingin Sanomat, 16.10.1904, nro 14, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Iisalmen-Kajaanin rautatie (pääkirjoitus). Uusi Suometar, 16.10.1904, nro 241, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
Suomenmaan Valtiosäätyjen 1904 vuoden määräaikaiset Valtiopäivät. Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.12.1904, nro 284, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.