Askola
kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 700 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]
| Askola | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Kunnanvirasto. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Kuntanumero | 018 |
| Hallinnollinen keskus | Askolan kirkonkylä |
| Perustettu | 1896 (erottamalla Porvoosta) |
| Kokonaispinta-ala |
218,03 km² 276:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 212,44 km² |
| – sisävesi | 5,59 km² |
| Väkiluku |
4 700 175:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 22,12 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,7 % |
| – 15–64-v. | 61,0 % |
| – yli 64-v. | 20,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 92,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 3,8 % |
| – muut | 3,9 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Annu Räsänen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kok. • Kesk. • SDP • PS • Vihr. • RKP |
9 6 5 5 1 1 |
| www.askola.fi | |
Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]
Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[11]
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]
Kylät ja kulmakunnat
Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]
|
|
Taajamat
Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Askolan kirkonkylä | 1 297 |
| 2 | Monninkylä | 1 291 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Askolan seurakunta[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[19]
Väestörakenne
Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.[20]
Väestökehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Askolan väestönkehitys 1980–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 4 058 | |||
| 1985 | 4 130 | |||
| 1990 | 4 248 | |||
| 1995 | 4 269 | |||
| 2000 | 4 389 | |||
| 2005 | 4 555 | |||
| 2010 | 4 864 | |||
| 2015 | 5 104 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[21] | ||||
Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[22][23] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[24]
Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[25]
Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[26]
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[27]
Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Etäisyyksiä Askolasta
Murre
Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[28] Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.[29]
Nähtävyyksiä
- Askolan hiidenkirnut[30]
- Johannes Linnankosken nuoruudenkoti[31]
- Ala-Koskipää 1750-luvulta[32]
- Askolan kotiseutumuseo
- Askolan kirkko
- Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano
- Byändan (Kylänpään) kartano
- Dampbackan (Tampin) kartano
- Korttian hiidenkirnut[30]
- Käpykylän kartano
- Vanhakartano Korttialla
- Uusikartano Korttialla
- Tiilään kartano
Ruokakulttuuri
Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[33] Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[34]
Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.[35]
Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[36] Hän kuoli tammikuussa 2021.[37] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[38] Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022.[39] Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.[40]
- Kulttuuri ja viihde
- Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson) (1907–1981), kuvataiteilija
- Katri Helena (s. 1945), iskelmälaulaja
- Johannes Linnankoski (1869–1913), kirjailija
- Olli-Matti Oinonen (s. 1953), ohjaaja-näyttelijä
- Alli Saarentaus-Salo (1907–1994), opettaja ja kirjailija
- Urheilu
- Aatu Kangasniemi (s. 2006), moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä
- Oskari Kumpu (1889–1935), painija ja puna-armeijan upseeri
- Yhteiskunta ja politiikka
- Juho Laakso (1854–1915), kansanedustaja (SDP)[41]
- Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
- Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
- Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986
- R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
