Järvenpää
kaupunki Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 46 900 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Se on Suomen kunnista 24:nneksi suurin. Järvenpää kuuluu Keski-Uuteenmaahan, ja sen naapurikunnat ovat Mäntsälä koillisessa, Sipoo idässä ja Tuusula niin etelässä, lännessä kuin pohjoisessa.[8] Järvenpää on osa Helsingin metropolialuetta[9] ja se on yksi Helsingin seudun kehyskunnista. Järvenpään pinta-ala on 39,93 km², josta 37,54 km² on maata ja 2,39 km² sisävesiä.[1] Järvenpää on pinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi pienin kunta, asukastiheydeltään neljänneksi tihein kunta ja Uudenmaan maakunnan kuudenneksi suurin kunta (2024).[10]
Järvenpää sijaitsee noin 35 kilometriä Helsingin pohjoispuolella ja noin 70 kilometriä Lahden eteläpuolella.[11] Kaupunki on rakentunut Tuusulanjärven pohjoispäähän, ja sen kaupunkirakenne tukeutuu päärataan. Lähes koko Järvenpään väestö asuu Helsingin keskustaajaman alueella.[12]
Järvenpää tuli 1900-luvun alussa tunnetuksi, kun joukko tunnettuja taiteilijoita muutti Tuusulanjärven rannalle. Seudusta tuli nopeasti kansallisromanttisen tyylisuunnan maisemallinen symboli.[13] Järvenpää tunnetaan muun muassa Jean Sibeliuksen ja Juhani Ahon asuinkuntana.[14]
Kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat useat kotimuseot, kuten Ainola,[14] Ahola[15] ja Villa Kokkonen. Järvenpäässä on myös taidemuseo[16], jonka pysyvässä kokoelmassa on esillä erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia[17].
Järvenpää jakautuu 25 kaupunginosaan, joista suurimpia ovat muun muassa Pöytäalho, Jamppa, Keskus, Pajala ja Kyrölä. Kaupunginosat hajautuvat kahdeksaan eri suurpiiriin.
Remove ads
Maantiede ja luonto
Järvenpään pinta-alasta on maata 94 % ja vettä 6 %. Kaupunki sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispäässä. Tuusulanjärven lintujensuojelualue luontopolkuineen ja lintutorneineen aivan kaupungin keskustan tuntumassa on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualue. Myös Vanhankylänniemessä, niin ikään Tuusulanjärven rannalla, on luontopolku. Tuusulanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt niin maanviljelyn kuin yhdyskuntarakenteen vaikutuksesta, ja sen hoitoon on panostettu viime vuosina. Kaupungin itäosien halki virtaa Keravanjoki, jonka varrella sijaitseva Lemmenlaakson lehto on toinen Järvenpään Natura 2000 -luonnonsuojelualueista. Koko Järvenpää kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Tuusulanjärven ja Keravanjoen vesistöalueiden välinen vedenjakaja kulkee kaupungin luoteisosien selänteiltä keskustan kautta kaakkoon.[18]
Järvenpään maisemarakenne on etelärannikolle tyypillistä savikkotasankoa, josta kohoaa monin paikoin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Kallioselänteet muodostavat lähes pohjois-eteläsuuntaisia jonoja. Kaupunki on rakennettu monin paikoin lievästi kumpuilevaan maastoon. Alueella on paikoin myös hiekka- ja hietamaata sekä useita murroslaaksoja.[18][19]
Meren läheisyys leudontaa Järvenpään talvea, mutta vähemmän kuin rannikolla. Järvenpää kuuluu ilmastoltaan Etelä-Suomen mantereiseen osaan, jossa Suomenlahden lauhduttava vaikutus ei enää tunnu samalla tavalla kuin rannikolla. Savikon sisältämä vesi viilentää kaupungin paikallisilmastoa. Moreenimäet taas ovat savikkoa lämpimämpiä ja paahteisempia. Tuulet puhaltavat alueella pääsääntöisesti lounaasta.[18]
Järvenpäässä on noin 100 hehtaaria puistoja ja 250 hehtaaria puistometsiä. Kaupungin suurimpia puistoja on Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Järvenpään rantapuisto.
Luontoselvityksiä
Järvenpäässä on vuoden 2020 yleiskaavan valmistelun yhteydessä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus (1997–2000) sekä kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.[20][21][22] Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty 2005.[18]
Remove ads
Historia
Järvenpää oli aikaisemmin Tuusulaan kuulunut kylä, joka alun perin käsitti myös Kellokosken. Sen taloista suurin oli aikoinaan Kyrölän ratsutila, joka 1700-luvulla laajeni Järvenpään kartanoksi.[23] Järvenpään kautta kulki vanhastaan myös maantie Helsingistä Heinolaan. Vuonna 1862 valmistui Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan, ja alusta lähtien yksi radan väliasemista oli Järvenpäässä.[24]
Järvenpään kartanon omisti 1900-luvun alussa maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Hän aikoi tehdä siitä Suomen maatalouden kehittämiskeskuksen ja mallitilan, jossa suoritettaisiin koe- ja tutkimustoimintaa.[25] Taloudellisista syistä hän joutui kuitenkin luopumaan suunnitelmastaan, ja päätti sen sijaan kehittää Järvenpään asemanseudusta asutuksen ja pienteollisuuden keskuksen. Tähän hän katsoi olevan hyvät mahdollisuudet, koska alue sijaitsi kohtalaisen lähellä Helsinkiä hyvien liikenneyhteyksien varrella.[25] Westermarckin toimeksiannosta maanmittausinsinööri Wolmar Svaetich laati yhdyskunnalle asemakaavan ja antoi myös teille nimet. Kartanosta erotettiin myös pienempiä maanviljelystiloja, joista valtio osti kaksi ja perusti niille Maatalousnormaalikoulun ja Kotitalousopettajaopiston.[25]
Teollista toimintaa harjoittivat 1920-luvulla Oy Mekanikus Ab, Järvenpään Rautavalimo, A. Salmen Huonekalutehdas, margariini- ja elintarviketehdas ARLA, U. B. Heinosen paitatehdas, Järvenpään Silkki- ja Villakutomo, Oy Plyysi- ja Mattotehdas, Järvenpään Höyläämö ja Puutavaraliike sekä Järvenpään saha. Pulavuosina edellä mainituista yrityksistä tekivät konkurssin Oy Mekanikus Ab, ARLA ja U. B. Heinosen paitatehdas.[26] Vuonna 1929 Järvenpäässä oli jo noin 2 000 asukasta.[25] Vuoteen 1933 mennessä liiketoiminta oli alkanut viritä uudelleen, ja Järvenpää oli kehittynyt kouluyhdyskunnaksi, jossa sijaitsivat kotitalousopettajaopisto, maanviljelysnormaalikoulu, emäntäkoulu, maamieskoulu, karjanhoitokoulu, yliopistoon johtava yhteiskoulu sekä kaksi kansakoulua alakansakouluineen.[26]
Talvisodan jälkeen Järvenpäähän ja sen lähistölle asutettiin suuri osa Terijoen asukkaista. Muista luovutettujen alueiden asukkaista poiketen useimmat heistä eivät jatkosodan aikanakaan päässeet palaamaan entiselle kotiseudulleen, koska Terijoki pysyi sotatoimialueena koko sodan ajan.[27] Toukokuussa 1941 vihittiin käyttöön Sotakylä, mistä yksitoista invalidiperhettä sai uuden kodin.[28]
Siirtoväki käsitti sodan jälkeen noin kolmasosan Järvenpään asukkaista. Heille lunastettiin tontteja Ånäsin, Seutulan, Haarajoen ja Isokydön alueelta, kun taas Teriojalle ja Anttilaan muodostettiin rintamamiestontteja. Vuonna 1949 Järvenpäässä oli jo noin 4 000 asukasta.[29]
Kauppalan perustaminen
Kysymys Järvenpään erottamiseksi omaksi kunnakseen tai mahdollisesti kauppalaksi tuli esille jo 1920-luvulla samoihin aikoihin kun Keravakin erosi Tuusulasta. Vuonna 1923 järvenpääläiset ehdottivat erillisen Järvenpään kunnan perustamista, johon olisivat kuuluneet myös Tuomala, Nummenkylä ja Kellokoski.[30] Bjarne Westermarck teki vuonna 1927 ehdotuksen Järvenpään kauppalan perustamisesta.[29] Valtioneuvosto antoi asian selvittämisen sisäasiainministeriön tehtäväksi, mutta ministeriön asettama selvitysmies hylkäsi ehdotuksen.[30]
Uudestaan asia nousi esille, kun Järvenpään asukasluku toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kasvoi. Kun paikalliset olosuhteet suuresti poikkesivat tavallisesta maalaiskunnasta, katsottiin yhä tarpeellisemmaksi muodostaa paikkakunnasta erillinen kauppala. Huhtikuussa 1949 pidetyssä kokouksessa asukkaat päättivät toimittaa valtioneuvostolle asiaa koskevan kirjelmän. Valtioneuvosto tekikin 17. helmikuuta 1950 päätöksen Järvenpään kauppalan perustamisesta, mikä tuli voimaan vuoden 1951 alussa.[29]
Kysymys uuden kauppalan rajoista herätti kuitenkin paljon kiistoja. Aloitteentekijöiden mielestä siihen olisi pitänyt sisällyttää Järvenpään ja Tuomalan kylät kokonaisuudessaan, osa Vanhastakylästä sekä Kellokosken tehdasyhdyskunta ja sen läheisyydestä osia Mäntsälänkin alueesta. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 61 km² ja asukasluku lähes 8 400.[29] Erään ehdotuksen mukaan Jokelakin olisi liitetty uuteen kauppalaan.[30] Myös Tuusulan kunta hyväksyi kauppalan perustamisen mutta edellytti, ettei siihen pitänyt liittää maanviljelysseutuja, ja sen ulkopuolelle olisi jätettävä Kellokoski, Tuomala ja Saunakallion pohjoispuoliset alueet sekä maatalousoppilaitosten alueet. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 28,5 km² ja asukasluku noin 6 000.[29] Kauppalan etelärajana olisi ollut Tervanokka Tuusulanjärven rannalla, pohjoisrajana Halkiantie. Myös kellokoskelaiset vastustivat kotipaikkakuntansa liittämistä uuteen kauppalaan.[30]
Uuden kauppalan nimeksi ehdotettiin aluksi Tuusulaa, sillä arveltiin, että jäljelle jäänyt Tuusulan maalaiskunta olisi kuitenkin ennen pitkää jaettu naapurikuntien kesken. Kun kuitenkin päädyttiin siihen, että supistuneenakin tämä kunta olisi vielä elinvoimainen, tästä luovuttiin ja kauppalan nimeksi valittiin Järvenpää.[30]
Valtioneuvoston 17. helmikuuta 1950 tekemän päätöksen mukaan kauppalaan kuuluivat Järvenpään kylän lisäksi Kellokoski sekä osia Vanhastakylästä ja Tuomalan kylästä. Valtioneuvosto teki kuitenkin jo samana vuonna 30. kesäkuuta uuden päätöksen, jonka mukaan Kellokoski ja osa Nummenkylästä jäivät Tuusulaan kuuluviksi.[29] Kauppalan pinta-alaksi tuli näin 41,4 km², ja asukasluvuksi vuoden 1951 alussa 8 244 henkeä.[29] Kysymykseen kuntarajan paikasta on kuitenkin kuluneiden 50 vuoden aikana palattu uudelleen useita kertoja.lähde?
Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuoden 1967 alussa. Tuolloin Järvenpäässä oli 14 606 asukasta.[31] Vuoteen 1980 mennessä kaupungin väkiluku oli kasvanut noin 23 000:een ja vuonna 2015 kaupungin väkiluku oli ylittänyt jo 40 000:n asukkaan rajan.[32]
Remove ads
Aluejako
Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.
Järvenpäässä on Invalidiliiton omistama 1950-luvun alussa toteutettu Invan asuinalue, joka on rakennettu arkkitehti Esko Suhosen suunnitelmien mukaan.[33]
Postinumerot alkavat Järvenpäässä numeroilla ”044”. Järvenpään kantakaupungissa on käytössä postinumerot 04400–04440, Nummenkylän seudulla 04460 ja Haarajoella 04480.
Väestö
Väestörakenne
Järvenpää on asukasluvultaan Suomen 24. suurin kunta. Järvenpään asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 46 475 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Järvenpään väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Järvenpään väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,2 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Järvenpään väestöstä on 14,8 prosenttia. Työikäisiä Järvenpäässä on 59,2 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 26 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Järvenpäässä oli vuonna 2021 yhteensä 3 084 eli 6,8 prosenttia kaupungin asukkaista.[34]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Järvenpään väestönkasvu oli vuonna 2017 Manner-Suomen nopeinta (2,5 % kasvua vuodessa).[35] Vuonna 2019 laaditun ennusteen mukaan Järvenpään väkiluku kasvaisi edelleen voimakkaasti ja vuonna 2040 se olisi 52 674 henkilöä.[36]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Järvenpäässä oli 42 572 asukasta, joista 41 825 asui taajamassa, 49 haja-asutusalueilla ja 698:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Järvenpään taajama-aste on 99,9 %.[37] Järvenpään taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[38] Järvenpään keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Järvenpään lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 41 825 asukasta.[38] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[39]
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Järvenpäässä (2024)[40]
1 henkilö (45,3 %)
2 henkilöä (31,5 %)
3 henkilöä tai yli (10,5 %)
4 henkilöä tai yli (12,4 %)
7 henkilöä tai yli (0,3 %)
Järvenpään suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (50,5 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu noin 28,0 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 21,5 prosenttia asuntokunnista.[40]
Yksinasuvien osuus Järvenpään asuntokunnista on 45,3 prosenttia eli noin 10 600 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 31,5 prosenttia eli noin 7 350 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,5 prosenttia eli noin 2 450, yli neljän asukkaan asuntokuntia 12,4 prosenttia eli noin 2 900 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,3 prosenttia eli noin 60.[40]
Kieli ja etnisyys
Järvenpään väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 90,4 prosenttia, ruotsinkielisiä 1,1 prosenttia ja vieraskielisiä 8,5 prosenttia.[41] Järvenpäässä asui vuoden 2023 lopussa 2 689 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,8 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Järvenpäässä 676 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (379) ja venäläiset (145). Afrikkalaistaustaisista suurin väestöryhmä on eritrealaiset (61) ja aasialaistaustaisista afganistanilaiset (100).[42]
Uskonto
Järvenpään asukkaista 59,7 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 37,2 prosenttia väestöstä.[41] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Järvenpäässä toimii Espoon hiippakuntaan kuuluva Järvenpään seurakunta.[43][44]
Kirkon herätysliikkeistä Järvenpäässä toimii vanhoillislestadiolaisuus sekä kansanlähetys. Vanhoillislestadiolaisuutta edustaa Järvenpään ja ympäristön rauhanyhdistys, johon kuuluu noin 250 jäsentä.[45] Uudenmaan Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa seurakunnan tiloissa.[46]
Helluntaiherätyksen piirissä Järvenpäässä toimii yli 400 jäsenen Järvenpään helluntaiseurakunta. Toiminta alkoi aluksi Helsingin Saalemin kautta ja paikallisseurakunta järjestäytyi vuonna 1938. Einari Korhonen tuli tunnetuksi seurakunnan pitkäaikaisena saarnaajana.[47][48] Vapaakirkollisuuden piirissä Järvenpäässä toimii noin 300 jäsenen Järvenpään vapaaseurakunta Arkki. Vapaaseurakunta on perustettu vuonna 1982.[49] Vuodesta 2022 lähtien Järvenpäässä on toiminut myös Vineyard-seurakunta.[50] Lisäksi Järvenpäässä toimii monikansallinen Järvenpään kotiseurakunta, joka toimii sekä englanniksi että suomeksi.[51]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Järvenpään alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Järvenpäässä Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko.[52]
Kinnarin kaupunginosassa sijaitsee tataaritaustaisen Suomen Islam-seurakunnan omistama Järvenpään moskeija. Järvenpään moskeija on valmistunut vuonna 1942 ja on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus.[53]
Remove ads
Liikenne
Järvenpää sijaitsee Lahdenväylän eli valtatien 4 varrella. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Myös Tuusulanväylä (kantatie 45) yhdessä seututien 145 kanssa johtaa Järvenpäähän. Järvenpäästä Pornaisiin johtaa seututie 146, Jokelaan yhdystie 1421 ja Kellokoskelle Pohjoisväylä eli yhdystie 1456. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä, Hyvinkäälle 25 kilometriä, Helsinkiin 35 kilometriä ja Lahteen 70 kilometriä.
Suomen päärata kulkee Järvenpään keskustan halki, ja Lahdenväylän rinnalle vuonna 2006 rakennettu Lahden oikorata sivuaa kaupunkia sen itälaidalla. Pääradan asemia ovat pääaseman lisäksi Ainolan, Saunakallion ja Purolan rautatieasemat, joskaan Purolassa ei ole ollut henkilöliikennettä maaliskuun 2016 jälkeen. Asemilla pysähtyvät Helsingin seudun lähiliikenteen Helsingin ja Riihimäen/Tampereen välillä kulkevat R- ja T-junat, pääasemalla myös D-junat. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta, josta on yhteys Z-junalla Helsinkiin, Kouvolaan ja Lahteen. Lähimmät kaukojunaliikenteen asemat sijaitsevat Tikkurilassa ja Riihimäellä, joilla pysähtyvät myös kaikki Järvenpään kautta kulkevat paikallisjunat. Tikkurilan aseman kautta on myös yhteys I-junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.
Tuusulan liityttyä HSL:n jäseneksi vuoden 2018 alusta Järvenpään läpi Jokelan ja Kellokosken taajamiin kulkevissa junissa ja busseissa on käynyt HSL:n D-vyöhykkeen sisältävät liput. Järvenpääläiset eivät tällöin voineet ostaa edullisempia ABCD-kausilippuja, sillä kaupunki ei vielä ollut HSL:n jäsen. Samasta syystä HSL:n liput eivät käyneet Järvenpään sisäisissä busseissa. Lokakuussa 2019 päätettiin, että Järvenpää liittyy HSL:n seutuliikennealueeseen vuoden 2022 alusta lähtien,[54] mutta liittyminen jouduttiin siirtämään vuodelle 2024 koronaviruspandemian takia. HSL-jäsenyys ei kuitenkaan lopulta toteutunut, sillä se nähtiin Järvenpään kaupunginvaltuustossa liian kalliina.[55][56] HSL irtisanoi Järvenpään kaupungin kanssa tekemänsä kehyskuntasopimuksen vuonna 2025, mikä nosti HSL:n kausilippujen hintoja järvenpääläisille.[57]
Remove ads
Talous
Järvenpään työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[41]
Muut sektorit (1,7 %)
Talousalueena Järvenpää kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[58]
Järvenpäässä oli vuonna 2022 yhteensä 14 245 työpaikkaa ja kunnassa asui 21 661 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 33,8 prosenttia. Järvenpään työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,2 prosenttia, jalostuksen 22,0 prosenttia ja alkutuotannon 0,1 prosenttia.[41]
Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 65,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 79,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Järvenpäässä on 110,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[41]
Yritykset
Järvenpään suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja terveyspalvelut. Järvenpään viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Ammattiopisto Spesia (766), Mitsubishi Logisnext Europe (475), Esperi Kivipuisto (96), Auramo (75) ja Kuljetus- ja Maanrakennus P Salonen (69). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Mitsubishi Logisnext Europe, Supersorsa Investment, Helsingin Mylly, Ammattiopisto Spesia ja Auto-Arita Järvenpää.[59] Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Järvenpää on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa toiseksi korkeimpaan neljännekseen sijalle 29. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Järvenpäälle on 3,18.[60]
Julkistalous
Järvenpään kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 102 miljoonaa euroa.[61] Järvenpään kunnallisveroprosentti on 7,60 prosenttia vuonna 2025.[62] Järvenpään viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Teknotyö-Kuumasinkitys, Aerial, Helsingin Mylly, Rautanainen sekä Kiinteistö Oy Ainolan Portti.[63]
Remove ads
Palvelut
Koulutus
Järvenpää on jaettu kolmeen perusopetusta järjestävään alueeseen.
- Järvenpään keskusta-alueet ja Tuusulanjärven länsipuoliset alueet kuuluvat Kartanon alueeseen, jossa toimivia kouluja ovat Harjulan koulu (luokat 1–6), Mankalan koulu (luokat 1–6) ja Kartanon koulu (luokat 1–9).
- Kaakkoinen Järvenpää kuuluu Yhteiskoulun alueeseen, jossa toimivat Kinnarin koulu (luokat 1–9), Kyrölän koulu (luokat 1–6) ja Järvenpään yhteiskoulu (luokat 1–9). Juholan erityiskoulu yhdistettiin 2019 Järvenpään Yhteiskoulun kanssa.
- Pohjoinen Järvenpää kuuluu Koivusaaren alueeseen, jossa toimivat Anttilan koulu (luokat 1–6), Haarajoen koulu (luokat 1–6), Saunakallion koulu (luokat 1–6) ja Koivusaaren koulu (luokat 7–9).[64]
Järvenpään lukio oli valmistuessaan vuonna 2003 Suomen toiseksi suurin lukio.[65] Ammatillista koulutusta Järvenpäässä tarjoavat Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda sekä ammatillinen erityisoppilaitos Spesia. Järvenpään Opisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja sekä satoja erilaisia kursseja ja luentoja.[66] Lisäksi Järvenpäässä toimii Seurakuntaopisto ja Luther-opisto, jotka sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Seurakuntaopiston tiloissa toimi myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö vuoden 2015 loppuun saakka.[67]
Kirjasto
Järvenpään kaupunginkirjasto toimii Pöytäalhon kaupunginosassa, aivan kaupungin keskustassa osoitteessa Kirjastokatu 8. Se kuuluu Kirkes-kirjastoverkkoon yhdessä Tuusulan, Mäntsälän ja Keravan kirjastojen kanssa.[68]
Remove ads
Kulttuuri
Nähtävyydet
Järvenpää on laajalti tunnettu taiteilijoiden kotimuseoista, kuten Jean Sibeliuksen Ainolasta, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan syyskuussa 1904. Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Vuonna 1901 samoille alueille valmistui Eero Järnefeltin perheen ateljee-koti Suviranta. Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Ainola ja Ahola ovat kesäisin avoinna yleisölle, kun taas Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.
Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin esittelykohteena toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Talo on kesäisin rajoitetusti avoinna yleisölle, ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön. Kaupungin keskustassa toimii Ainolan sisarhuvila, myyntinäyttelytilana toimiva Villa Cooper.
Järvenpään keskustassa sijaitsevan taidemuseon kokoelmiin kuuluu etenkin Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia teemanäyttelyitä ja oheisohjelmaa, kuten taiteilijatapaamisia, työpajoja ja yleisöluentoja.
Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään kirkko.[69] Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui joulukuussa 1968.[70] Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt tornin kelloille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen päätöksellä suojeltu aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.
Kinnarin kaupunginosassa sijaitseva Järvenpään moskeija on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus. Sen rakensivat tataarit 1940-luvulla, ja siinä on myös minareetti.[71][72]
Järvenpään Rantapuistossa sijaitsee myös Rolf Westphalin Kolmisoinnut-teos, joka on valmistunut 1979 ja se on valmistettu teräksestä ja betonista.[73]
Tapahtumat
Järvenpään keskustassa sijaitsevassa Järvenpää-talossa järjestetään ympäri vuoden kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja[74], teatteriesityksiä[75] ja taidenäyttelyjä[76]. Siellä järjestetään mm. joka naistenpäivä naistenpäivämessut.[77] Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään niin ikään Järvenpää-talossa[78].
Toukokuun alussa kaupungin keskustassa järjestetään Järvenpää-päivä ja syksyllä Maa elää -toritapahtuma. Kevättalvella pidetään Värinää-viikot.
Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan ”blueskadulta”, lisäksi konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.
Heinä-elokuun vaihteessa Järvenpäässä järjestetään Meidän Festivaalin (ent. Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaali), jonka taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa.
Herättäjäjuhlat järjestettiin Järvenpäässä vuonna 2001.[79]
Järvenpään Lepolassa sijaitsee myös yksi Helsingin seudun suurimmista tapahtumapaikoista, Aino-areena, jossa järjestetään vuosittain useita urheilu- ja musiikkitapahtumia sekä messuja. [80]
Murre
Järvenpään alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Järvenpään alueella puhuttu murre on Tuusulan murretta, joka kuuluu Nurmijärven alaryhmään.[81]
Perinnekulttuuri
Järvenpään alueen kansallispuku on alueellinen Tuusulan kansallispuku. Puku on koottu kansallispukuraadin toimesta vuonna 1987. Kansallispuvussa on valkoinen paita ja esiliina, puna-valkoraidallinen hame sekä punainen liivi. Taskussa on koristeltua alikeompelua. Tuusulan pukua käytetään myös Järvenpään lisäksi Tuusulan ja Hyvinkään alueella.[82][83][84][85]
Ruokakulttuuri
Järvenpää kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[86] Järvenpään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanalaatikko, suolasilakkakastike, palvikinkku, hokkaloora (perunalaatikko) ja rosolli.[87]
Järvenpään K-Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi ja on tullut myös kuuluksi susheistaan.[88] Vuonna 2019 kauppias Markku Hautala sai myös Elo-säätiön Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnon[89] ja valittiin seuraavana vuonna Vuoden Markuksi[90].
Media
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueen paikallislehti on Keski-Uusimaa. Järvenpäässä jaetaan Keski-Uusimaan julkaisemaa ilmaisjakelulehteä Viikkouutiset Järvenpää.
Remove ads
Virkistys
Retkeily
Järvenpään alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Järvenpään alueen kohteita ovat muun muassa Vanhankylänniemen ulkoilualue sekä Joukon lintutorni. Järvenpään alueen luontoreittejä ovat muun muassa Tuusulanjärven pyöräilyreitti, Joukon polku sekä Lemmenlaakson luontopolku.[91] Järvenpäässä sijaitseva luontokohde on myös Isokydönpuron rantalehto. Järvenpäässä on viisi luonnonmuistomerkkiä: Vanhankylänniemen kuusi tammea, Vanhankylänniemen mänty, Kyrölän mänty, Suuri pihakuusi Pöytäalhossa sekä Isokydön siirtolohkare.[92]
Liikuntapalvelut
Järvenpään liikuntapalveluihin kuuluvat muun muassa Pajalassa sijaitsevat jäähalli, uimahalli ja Liikuntakeskus Piironen, Rampakan kuntoportaat sekä useat urheilukentät ja kuntoradat.[93]
Järvenpään keskustaan on juuri remontoitu Järvenpään Keskuskenttä, jossa on yleisurheilupaikat ja jalkapallokenttä. Kentän välittömässä läheisyydessä on myös pesäpallokenttä, keihään- ja kuulanheittopaikat ja talvisin luistelukenttä. Ainolassa sijaitsee myös toinen jalkapallokenttä[94][95][96].
Urheilu
Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa ykkössarjassa ringetessä.[97] Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelaa Suomi-sarjassa jääkiekkoa.[98] Se pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.lähde? Järvenpääläisiä salibandyseuroja ovat muun muassa Panthers Järvenpää sekä SB-97. Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Ykkösliigassa.[99] Lisäksi seuran tytöt pelaavat B-junioreiden SM-sarjassa.lähde? Koripallossa Raiders Basket pelaa I-divisioona A:ssa.[100] Koripalloseura on voittanut junioreiden Suomen mestaruuden vuosina 2008 (A-pojat) ja 2009 (B-pojat).lähde? Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa[101] ja C-pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.[102]
Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Järvenpään Hapkido, Akagi, Kehäkarhut, Sisu Gym, Järvenpään Taidoseura, Sandokai Ry JuJutsu Karate-Do ja Shukokai[103][104]. Järvenpään Voimailijoista on tullut useita SM-tason painijoita sekä myös kansainvälistä menestystä. Urheilua voi myös harrastaa tanssiurheiluseura Cavalierissa[105] ja Järvenpään urheiluampujissa[106].
Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton yhdessä Tuusulan kunnan kanssa vuosittain helmi-maaliskuussa osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.
Remove ads
Hallinto ja politiikka
Hyvinvointialue
Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Järvenpää kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on Järvenpään alueella Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Järvenpäässä toimivat perhekeskus Maahinen, perheneuvola ja Jampan neuvola, Etera-talo sekä lastensuojeluyksikkö Auerkulma. Järvenpäässä toimii myös nuorisoasema. Työtoimintaa järjestävät Walo ja Walssi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluita tarjoaa asumisyksikkö Wärttinä. Vammaisten henkilöiden palveluita tuottavat Himmeli ja Myllytien toimintakeskus. Ikäihmisten asumispalveluita tarjoavat hyvinvointialueen ylläpitämät Lehmustokoti, Pihlavistokoti, Tammistokoti ja Vaahterakoti sekä viisi yksityistä hoivakotia.[107][108] Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kunnassa Järvenpään paloasema.[109]
Kaupungin päätöksenteko
Järvenpään kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2022 lähtien Iiris Laukkanen.[110] Ylintä päätösvaltaa käyttää 51-jäseninen Järvenpään kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Petri Graeffe (kok.), 1. varapuheenjohtajana Pirjo Komulainen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Jenni Marttinen (vihr.).[111]
Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Eemeli Peltonen (sd.), 1. varapuheenjohtajana Heidi Perkiö (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Satu Tuominen (sd.).[112] Järvenpään kaupungissa toimivia lautakuntia ovat kaupunkikehityslautakunta, opetus- ja kasvatuslautakunta sekä hyvinvointilautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[113]
Kaupungintalo
Vuonna 1976 rakennettu, kosteus- ja sisäilmaongelmista kärsinyt Järvenpään kaupungintalo purettiin vuonna 2020. Kaupungin teknisen toimen toimitilat sijaitsevat Seutulantalolla, ja sivistys- sekä lasten ja nuorten palvelujen toimitilat sijaitsevat Yhteiskouluntie 13:ssa. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö muutti uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen JUSTiin. Osa kaupungin toimitiloista sijaitsee väistötiloissa Järvenpää-talolla ja Mannilantiellä.[114]
Vaalit
Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.[115]
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. |
LKP Lib. |
SKL KD |
Kesk. | SMP PS |
J+a | SKP | Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 15 | 12 | 9 | 4 | 3 | − | − | − | 76,2 % | |||
| 1980 | 14 | 15 | 8 | 3 | 1 | 1 | 1 | 75,1 % | ||||
| 1984 | 14 | 16 | 6 | 2 | 3 | 2 | − | 68,0 % | ||||
| 1988 | 16 | 15 | 3 | 1 | 1 | 3 | − | 2 | 2b | 63,2 % | ||
| 1992 | 17 | 11 | 5 | 2 | 2 | 2 | 3 | 9 | − | 66,5 % | ||
| 1996 | 17 | 14 | 4 | − | 2 | 2 | 9 | 3c | 57,6 % | |||
| 2000 | 14 | 12 | 3 | 2 | 5 | 9 | 1 | 5d | 49,8 % | |||
| 2004 | 14 | 13 | 3 | 1 | 1 | 7 | − | 7 | 1 | 4 | − | 54,8 % |
| 2008 | 13 | 14 | 2 | 2 | 6 | 2 | 5 | − | 7 | − | 57,6 % | |
| 2012 | 11 | 12 | 3 | 1 | 4 | 6 | 7 | − | 7 | − | 54,9 % | |
| 2017 | 10 | 11 | 3 | 2 | 5 | 4 | 8 | − | 8 | − | 56,2 % | |
| 2021 | 11 | 11 | 2 | 1 | 4 | 10 | 5 | − | 7 | − | 51,9 % | |
| 2025 | 16 | 12 | 3 | 2 | 3 | 5 | 3 | 7 | − | 51,5 % | ||
| a Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista (1988, 1992, 1996), Järvenpää 2000+ (2000, 2004, 2008), Järvenpää Plus (2012, 2017, 2021, 2025) b Demokraattinen Vaihtoehto (2) c Nuorsuomalainen Puolue d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1) | ||||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[116][117], Oikeusministeriö[118] | ||||||||||||
Kaupunginjohtajat
- 1951–1973: Einar Pyykkö
- 1973–1992: Kaarle Salmivuori
- 1993–2018: Erkki Kukkonen
- 2018–2022: Olli Naukkarinen
- 2022→ Iiris Laukkanen
Remove ads
Ystävyyskunnat
Buchholz in der Nordheide, Saksa
Jõgevamaa, Viro
Lørenskog, Norja
Olhava, Venäjä
Pasadena, Yhdysvallat
Rødovre, Tanska
Täby, Ruotsi
Vác, Unkari
Lähde:[119]
Tunnettuja Järvenpäässä syntyneitä tai asuneita henkilöitä
Kulttuuri ja urheilu
- Juhani Aho (1861–1921), suomalainen kirjailija ja toimittaja [120]
- Antti Tuisku (s. 1984) suomalainen pop-laulaja
- Pekka Autiovuori (s. 1946), suomalainen näyttelijä [121]
- Matti Esko (s. 1947), suomalainen iskelmälaulaja [122]
- Marjukka Halttunen (s. 1942), suomalainen näyttelijä ja kirjailija [123]
- Mikko Perkoila (s. 1950), suomalainen laulaja-lauluntekijä [124]
- Natalia Kallio (s. 1996), suomalainen kirjalija
- Jean Sibelius (1865–1957), suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja viulisti [125]
- Eero Somervuori (s. 1979), suomalainen jääkiekkoilija
- Marko Terva-aho (s. 1972), suomalainen televisiojuontaja, toimittaja ja selostaja [126]
- Saara Törmä (s.1977), suomalainen sanoittaja, ruokatoimittaja [127]
- Altti Uhlenius (s. 1976), suomalainen muusikko ja säveltäjä [128]
- Jani Uhlenius (s. 1945), suomalainen muusikko, Suomen Työväen Musiikkiliiton puheenjohtaja
- Kristiina Vuori (s. 1967), suomalainen kirjailija [129]
- Harri Vuori (s. 1957), suomalainen taidemusiikin säveltäjä [130]
- Miska Haakana (s. 1996), tubettaja, muusikko, näyttelijä
- Saara Aalto (s. 1987), laulaja-lauluntekijä, ääninäyttelijä
- Paula Noronen (s. 1974), televisioesiintyjä, käsikirjoittaja ja kirjailija
- Fathi Ahmed (s. 1991), stand up -koomikko ja näyttelijä
- Aino Kurkinen (s. 1998), radiotoimittaja
- Sami Helenius (s. 1974), jääkiekkoilija
- Yhteiskunta ja politiikka
- Pirkko Aro (1923–2012), kansanedustaja (LKP ja SDP)[131]
- Gunnar Henriksson (1905–1974), kansanedustaja (SDP)[131]
- Rauha-Maria Mertjärvi (1939–2015), kansanedustaja (Vihr.)[131]
- Eemeli Peltonen (1994–2025), kansanedustaja (SDP)[131]
- Jorma Piisinen (s. 1960), kansanedustaja (PS), juontaja[131]
- Kaarle Salmivuori (1929–2015), kansanedustaja (SDP), kaupunginjohtaja[131]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads