suomalainen lintuyhdistysten keskusjärjestö From Wikipedia, the free encyclopedia
BirdLife Suomi (vuoteen 1995 saakka Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto eli LYL) on vuonna 1973 perustettu kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö. Jäsenyhdistyksiä on 30 ja niissä oli jäseniä vuonna 2020 yli 15 000. Lisäksi BirdLifellä on 9 000 vuositukijaa. Järjestön tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on täysivaltaisena jäsenenä osa maailmanlaajuista BirdLife Internationalia.[2]
BirdLife Suomen edeltäjä Lintutieteellisten yhdistysten liitto (LYL) perustettiin 20. tammikuuta 1973. Silloin sen perusti kuusi jäsenyhdistystä ja 1 500 jäsentä. Vuonna 1992 LYL liittyi kansainväliseen BirdLife Internationaliin ja 29. huhtikuuta 1995 se muutti nimensä muotoon BirdLife Suomi.[1]
BirdLife Suomi julkaisee aikakauslehteä Linnut[3] (vuoteen 1992 asti Lintumies), jäsenlehteään BirdLife-lehti[4] ja tieteellistä sarjajulkaisua Ornis Fennicaa.[5] Se ylläpitää Tiira-nimistä lintutietopalvelua, jossa voi selata suomalaisia lintuhavaintoja ja pitää omaa havaintopäiväkirjaa.[6]
BirdLife Suomi järjestää valtakunnallisia lintutapahtumia, joihin voi osallistua, vaikkei olisi lintuharrastaja. Tammikuun Pihabongauksessa ja kesäkuun Pönttöbongauksessa tarkkaillaan lintuja omalla pihalla tai mökillä. Toukokuussa järjestettävässä Tornien taistossa kilpaillaan leikkimielisesti, mistä lintutornista nähdään eniten lintulajeja kahdeksan tunnin aikana, ja samalla kerrotaan yleisölle lintuharrastuksesta. Touko–kesäkuun vaihteessa vietettävä Lasten lintuviikko haastaa aikuiset viemään lapset luontoretkelle.
BirdLife Suomi on ollut mukana vuodesta 1995[1] alkaen BirdLife Internationalin maailmanlaajuisessa hankkeessa kansainvälisesti tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi (Important Bird Areas – IBA).[7] Järjestö aloitti samana vuonna Suomen ympäristökeskuksen ja jäsenyhdistystensä kanssa yhteistyössä hankkeen Suomen kansallisesti tärkeistä lintualueista (Finnish Important Bird Areas – FINIBA).[8]. Vuonna 2011 aloitettiin vastaava hanke maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI) tunnistamiseksi.
Yhdistyksen toiminnasta noin 40 prosenttia katetaan jäsen- ja vuositukimaksuilla ja 10 prosenttia valtionavustuksilla. Lopun muodostavat julkaisutuotot, lahjoitukset ja muut tuotot. [9]
Valtionavustukset | Vuosi | Summa |
---|---|---|
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2018 | 40 000 € |
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2017 | 40 000 € |
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2016 | 40 000 € |
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2015 | 64 000 € |
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2014 | 64 000 € |
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2013 | 64 000 € |
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] | 2012 | 64 000 € |
BirdLife Suomi valitsee vuosittain vuoden nuoren lintuharrastajan, jonka tulee olla alle 18-vuotias:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.