AirBaltic
latvialainen lentoyhtiö From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BT, ICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian kansainväliseltä lentoasemalta.[1]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historiaosio päättyy vuoteen 2011. |
AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 14. joulukuuta 2021 perustavansa uuden solmukohdan Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.[2] Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.
Remove ads
Historia
Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.lähde?
Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.lähde?
Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.lähde?
Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.[1]
Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Airbus A220 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät. Yhtiön laivasto on vuodesta 2020 alkaen koostunut ainoastaan A220-300-koneista.[3]
Yhtiön toimitusjohtaja Martin Gauss sai potkut 7. huhtikuuta 2025. AirBaltic teki 118 miljoonaa euroa tappiota vuonna 2024. Väliaikaisena toimitusjohtajana aloitti Pauls Calītis.[4] 19. elokuuta 2025 airBaltic ilmoitti suomalaisen Erno Hildénin olevan yhtiön uusi toimitusjohtaja. Hildén aloittaa toimitusjohtajana 1. joulukuuta 2025. Hildénillä on kokemusta muun muassa Finnairilta ja SAS:ilta.[5]
Remove ads
Talous
Vuonna 2024 airBaltic teki 118 miljoonan euron tappion. Vuonna 2023 airBaltic teki voittoa 33 miljoonaa euroa, mutta neljä tätä edellistä vuotta oli tappiollisia.[4]
Kohteet
Toukokuussa 2022 airBaltic lentää 71 kohteeseen 29 maassa.[11][12]
Remove ads
Laivasto
.jpg)
.jpg)
Nykyinen laivasto
Huhtikuussa 2025 airBalticin laivasto koostuu seuraavista konetyypeistä. Laivaston keski-ikä on 3,5 vuotta.[13][14]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads