Edith Södergran

suomenruotsalainen runoilija From Wikipedia, the free encyclopedia

Edith Södergran
Remove ads

Edith Irene Södergran (4. huhtikuuta 1892 Pietari – 24. kesäkuuta 1923 Kivennapa) oli suomalainen runoilija. Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuin runoilija, jonka tuotantoa on käännetty yli 40 kielelle.[1][2]

Pikafaktoja Henkilötiedot, Kirjailija ...

Södergran oli ensimmäisiä suomalaisia moderneja runoilijoita, suomenruotsalaisen modernismin tärkein edustaja. Hänen tuotannolleen oli tyypillistä näynomaisuus ja aikakauden futuristiset ja symboliset virtaukset.[3][4] Södergran julkaisi esikoiskokoelmansa Dikter vuonna 1916. Hän sairasti jo silloin tuberkuloosia, johon menehtyi seitsemän vuotta myöhemmin.[1]

Remove ads

Elämä ja ura

Edith Södergranin isä Matts Södergran oli ruotsinkielisestä Närpiöstä kotoisin ja hänen äitinsä oli Pietarissa syntynyt ruotsinkielinen suomalainen Helena o.s. Holmroos. Edith Södergranin isoäiti oli nauvolaissyntyinen torpantytär.[5] Perhe muutti Karjalankannakselle Raivolaan, jossa isä työskenteli sahanhoitajana. Edith kävi koulunsa Pietarin saksalaisessa koulussa Petrischulessa. Siellä hän aloitti runojen kirjoittamisen saksaksi mallinaan Heinrich Heine ja Johann Wolfgang von Goethe.[1] Hän tutustui ranskalaiseen symbolismiin, venäläiseen futurismiin ja saksalaiseen ekspressionismiin.[3]

Isä kuoli keuhkotautiin 1907, ja tytär sairastui samaan tautiin seuraavana vuonna. Tästä alkoi Södergranin parantolakierre: ensin Nurmijärvellä Nummelan parantolassa ja sitten Sveitsin Davosissa. Vuodesta 1914 lähtien hän kieltäytyi parantolahoidoista ja äitinsä kannustamana ja avustamana omistautui vain runoilijantyölleen.[1]

Södergran kirjoitti koko tuotantonsa varsin lyhyessä ajassa. Esikoiskokoelma Dikter ilmestyi 1916.[3] Teos oli Suomessa ensimmäinen kokonaan vapaamittainen runokokoelma. Sen yksilöllinen kuvakieli poikkesi jyrkästi perinteisestä runoudesta.[6] Södergranin runoja pidettiin epäsovinnaisina ja vaikeatajuisina. Esikoiskokoelma sai runsaasti huomiota mutta sekalaisen vastaanoton, jopa pilkkaa, mutta esimerkiksi R. R. Eklund nosti hänet vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla löytyneessä Vasabladetin arviossaan aivan omaan luokkaansa.[7]

Södergranin ”naismuusaksi” ja pitkäaikaiseksi luottoystäväksi nousi Hagar Olsson.[8] Olsson veti hänet mukaan Ultra-lehden toimintaan vuonna 1922.[9] Toinen suomenruotsalainen runoilija, joka lyhyen ajan valoi Södergraniin elämänuskoa, oli Elmer Diktonius. Södergran tapasi hänet yhden kerran, kun Hagar Olsson lähetti hänet Raivolaan joitakin aikoja ennen Södergranin kuolemaa, maaliskuussa 1922. Tapaaminen antoi tuolloin jo sairauden uuvuttamalle runoilijalle hyvin paljon. Diktonius lauloi hänelle säveltämiään lauluja. He olivat jonkin aikaa tiiviissä kirjeenvaihdossa, kun Södergranin välit Olssoniin olivat viilenneet.[10]

Syksyllä 1922 Södergran tunsi itsensä heikoksi ja vietti pitkiä aikoja vuoteessa. Olsson yritti saada Södergranin sairaalaan, mutta tämä piti kiinni vuonna 1914 tekemästään päätöksestä välttää laitoshoitoa viimeiseen asti. Hän kirjoitti viimeiset runonsa ”Landet som icke är” ja ”Ankomst till Hades”. Viimeisen kirjeensä hän lähetti Diktoniukselle ennen kuolemaansa juhannuksena 1923.[11]

Remove ads

Perintö

Thumb
Edith Södergranin hautamuistomerkki Raivolassa.

Södergran oli modernismin uranuurtaja samaan aikaan kuin T. S. Eliot ja Ezra Pound anglosaksisessa maailmassa. Södergranin vaikutuksesta suomenruotsalainen runous nousi 1920-luvulla pohjoismaisen kirjallisuuden kärkeen.[12][13] Suomenkielisessä runoudessa modernismi löi itsensä läpi vasta 1950-luvulla.[14]

Uuno Kailas suomensi runovalikoiman Levottomia unia, jonka julkaisi Tulenkantajien kustannusyhtiö 1929. Hagar Olsson julkaisi kirjekokoelman Ediths brev vuonna 1955 (suom. Edith Södergranin kirjeet, 1990) ja Gunnar Tideström elämäkerran Edith Södergran vuonna 1949. Södergranin kootut runot Elämäni, kuolemani ja kohtaloni ilmestyi 1994 Pentti Saaritsan toimittamana.[1]

Laajoja käännöksiä Södergranin tuotannosta on ilmestynyt tanskaksi (1953), ranskaksi (1954), norjaksi (1957), unkariksi (1967), englanniksi (1969), saksaksi (1977), venäjäksi (1980) ja espanjaksi (1993).[6][15] Runoja on julkaistu myös esperantoksi, hollanniksi, islanniksi, italiaksi, kiinaksi, puolaksi, tšekiksi ja viroksi.[1]

Wäinö Aaltosen veistämä Edith Södergranin hautamuistomerkki tuhoutui vuonna 1939.[16] Wäinö ja Matti Aaltosen suunnittelema uusi hautamuistomerkki paljastettiin Raivolassa 1960.[6] Södergranin mukaan on nimetty postimerkki vuonna 1992.[1] Raivolassa sijaitsee myös 1992 pystytetty Edith Södergranin Totti-kissan muistomerkki jonka on tehnyt kuvanveistäjä Nina Terno.[17]

Ohjaaja Tuija-Maija Niskanen teki ruotsinkieliselle televisioteatterille Edith Södergranin elämästä vuonna 1977 elokuvan Maa jota ei ole. Sairaalakohtaukset kuvattiin lähes aidossa ympäristössä Röykän sairaalassa.[18]

Remove ads

Kirjoitustyyli

Edith Södergranin runous on riimitöntä ja loppusoinnutonta ja sisältää runsaasti kuvailua.[19] Se poikkesi suuresti ajan tyypillisestä tyylistä. Hän oli ensimmäinen suomalaiskirjailija, jonka tekstissä toteutuivat modernin runouden merkkeinä pidetyt piirteet, kuten avoin rakenne, yksilöllinen rytmi ja aiheiden vapaa valinta.[20] Södergran käytti runoissaan rohkeita ja häkellyttäviäkin runokuvia, kuten ”min röda oförskräckthet” (punainen pelottomuuteni).[20]

Kokoelmissa Syyskuun lyyra, Ruusualttari ja Tulevaisuuden varjo on paljon yksinpuhelua ja tyhjyyden tuntoa, mikä aiheutui Södergranin tuberkuloosin ja köyhyyden kaventamasta elinpiiristä. Näitä lieventää kuitenkin Södergranin lempeä suhde luontoon, mikä on nähtävissä hänen tekstistään.[21] Hänen runoudestaan löytyy paljon itsevarmoja huudahduksia ja myös huumoria. Postuumissa Maa jota ei ole -kokoelmassa Södergranin tyylissä aiemmin keskenään kilpailleet tuska ja olemassaolon riemu sulautuvat kuitenkin yhteen uudenlaiseksi, perille saapumisen tunnelmaa huokuvaksi kokonaisuudeksi.[22]

Södergran valokuvaajana

  • Thumb
    Onkamojärvi.
  • Thumb
    Kaksi kissaa.
  • Thumb
    Talvinen Raivola.
  • Thumb
    Tukinuittoa Onkamojärvellä.

Teokset

Ruotsiksi

Kirjeet
  • Ediths brev. Brev från Edith Södergran till Hagar Olsson. Med kommentar av Hagar Olsson. Helsingfors: Schildt, 1955. (suom. Edith Södergranin kirjeet)

Suomennoskokoelmat

Kootut runot
Kirjeet
  • Edith Södergranin kirjeet. (Ediths brev. Brev från Edith Södergran till Hagar Olsson, 1955.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-10243-5
Remove ads

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads