Kansalaisliitto

suomalainen puolue From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Kansalaisliitto (lyhenne KaL,[1] ruots. Medborgarförbundet, vuoteen 2022 Tasapainon puolesta – IPU, För jämvikt, vuoteen 2019 Itsenäisyyspuolue, Självständighetspartiet)[2] on puoluerekisteristä poistettu suomalainen puolue, jonka politiikassa keskeisellä sijalla ovat Natoon liittymisen vastustaminen ja kielteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen. Kansalaisliitto ei ole koskaan saanut kansanedustajia, mutta sillä on ollut edustajia kunnanvaltuustoissa.

Hakusana ”Itsenäisyyspuolue” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Pikafaktoja

Puolue perustettiin presidentinvaaleihin perustetun, Keijo Korhosen Suomen kansan itsenäisyysrintama -valitsijayhdistyksen, jatkajaksi vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL). Vuonna 2004 nimeksi vaihdettiin Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto ja 2006 se lyhennettiin muotoon Itsenäisyyspuolue. Järjestö on poistettu puoluerekisteristä neljästi (1999, 2007, 2015[3] ja 2023[4]). Se rekisteröitiin uudelleen vuosina 2000, 2008 ja 2017.[5][6][7]

Puolueen äänenkannattaja on vuodesta 1997 alkaen ilmestynyt IPU, joka syksyyn 2010 asti tunnettiin nimellä Vapaa Suomi.[8]

Remove ads

Historia

Thumb
Piraattipuolueen ja Itsenäisyyspuolueen vaalikontit Helsingin Narinkalla.

Yhdistys perustettiin vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL) ja se merkittiin puoluerekisteriin marraskuussa 1994. Keväällä 1995 VSL:ssä on arvioitu olleen noin 1 000 jäsentä.[9]

Ihmisyydenpuolue (IPU) liittyi tammikuussa 1995 VSL:n kannatusjäseneksi eikä IPU asettanut omia listojaan vuoden 1995 eduskuntavaaleihin.[10] Puheenjohtaja Lauri Kojo oli VSL:n ehdokkaana Uudellamaalla.[11] Puolueita yhdisti vaatimus Suomen EU-jäsenyyden mitätöimisestä.[10]

Itsenäisyyspuolue boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Kun euroskeptinen Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolue purkautui vuonna 2007, sitä edustaneita kunnanvaltuutettuja siirtyi Itsenäisyyspuolueen riveihin.[12]

Marraskuussa 2008 puolue piti Tampereella ylimääräisen puoluekokouksen, jossa se päätti osallistua kesän 2009 eurovaaleihin. Osa puolueesta vastusti päätöstä ja vaati sen perumista uudessa ylimääräisessä kokouksessa. Puoluejohdon mielestä aloitteen takana ei kuitenkaan ollut vaadittua 10 prosenttia jäsenistöstä.[13] Selkkauksen seurauksena puolueesta erkani nivalalaisen Erkki Surakan johtama ryhmä, joka järjestäytyi syksyllä 2009 nimellä Suomalainen Puolue ja pyrki puoluerekisteriin. Uuden puolueen varapuheenjohtajaksi nousi Itsenäisyyspuolueessa aiemmin vastaavaa tehtävää hoitanut Jaakko Jukkola.[14] Suomalaiseen Puolueeseen siirtyivät myös IPU:n entinen puoluesihteeri Risto Kangas sekä taloudenhoitaja Mikko Lahtiluoma.[15]

Suomen Senioripuolue liittyi Itsenäisyyspuolueen jäsenyhdistykseksi heinäkuussa 2012,[16][17] mutta erosi jo vuotta myöhemmin, koska eläkeläisten asioita ei saatu riittävästi esille.[18]

Syyskuussa 2012 perustettiin puolueen nuorisojärjestö Itsenäisyysnuoret, jonka jäsenyys ei edellytä puolueen jäsenyyttä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Linda Lilja.[19]

Itsenäisyyspuolue poistettiin puoluerekisteristä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen, mutta se keräsi puoluerekisteriin takaisin pääsemiseen vaadittavat 5 000 kannattajakorttia, jotka se jätti oikeusministeriöön 19. joulukuuta 2016.[20] Puolue poistettiin puoluerekisteristä uudelleen vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen.

Remove ads

Puoluejohto

Kansalaisliiton puheenjohtaja on ollut vuoden 2025 tammikuusta lähtien Päivi Järnfors Vaasasta.

Puolueen varapuheenjohtajina toimivat Juho Tanila Nurmosta ja Lena Wiksten Porista. Puoluesihteerinä toimii Henri Aitakari Laitilasta.[21]

Puheenjohtajat

Pää- ja puoluesihteerit

  • Kari Alhonen ?–2004
  • Kauko Laihanen 2004
  • Veli Karhu 2004–2006
  • Jan Erik Finskas 2007–2008
  • Risto Kangas 2008
  • Lena Wiksten 2009–2010
  • Saku Mättö 2010–2012
  • Martti Pohjolainen 2012–2014
  • Juhani Honkonen 2014–2015
  • Niko Kauko 2015–2016
  • Henri Aitakari 2016–2017
  • Lena Wiksten 2017–

Varapuheenjohtajat

  • Ilkka Hakalehto 2004–2008[26]
  • Mauri Nygård 2015–2016
  • Jukka Paakki 2015–2016
  • Marjo Luoma 2015–2016
  • Antti Pesonen helmikuu 2016 – elokuu 2016
  • Alexander Holthoer 2016–2017
  • Lena Wiksten 2016–2017
  • Marjatta Herrala 2017–

Puolueen lehden päätoimittajana toimi elokuuhun 2015 Antti Pesonen ja sen jälkeen vuoden ajan Niko Kauko.

Remove ads

Tavoitteet

Kansalaisliitto ajaa Suomen irrottamista EU:sta ja vastustaa EU:n perustuslakisopimusta sekä vastustaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Puolueen vaihtoehto EU-jäsenyydelle on ETA-sopimus, joka takaisi suomalaisille vapaan liikkuvuuden ja muita EU:n kanssa yhteneviä etuja. Tämä vastaa Islannin, Liechtensteinin, Norjan eli EFTA-maiden ETA-järjestelyä tai Sveitsin mallia, jossa kieltäydytään suorasta ETA:sta, mutta tehdään Euroopan unionin kanssa erillisiä sopimuksia tarpeen mukaan.

Puolueen muita tavoitteita ovat muun muassa estää pääoman virtaaminen pois Suomesta, puolustaa kotimaista ruoan tuotantoa, kehittää energiaomavaraisuutta ja edistää uusiutuvaan energiaan siirtymistä, torjua Nato-jäsenyys ja turvata Suomen asema puolueettomana maana, varmistaa eri alueiden tasapuolinen kehittäminen ja torjua kuntien pakkoliitokset, perustaa Suomeen riippumaton perustuslakituomioistuin sekä edistää suoran demokratian käyttöönottoa.[27]

Vapaan Suomen Liiton aikoihin puolue kannatti Karjalan palauttamista.[9]

Vaalit

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1995 – 28 067 1,01 % [28]
1999 – 10 104 0,38 % [28]
2007 – 5 541 0,20 % [29]
2011 – 3 236 0,11 % [30]
2015 – 13 638 0,46 % [31]
2019 – 2 444 0,08 % [32]
2023 – 169 0,00 % [33]
Kuntavaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1996 6 1 364 0,06 % [34]
2000 3 665 0,03 % [34]
2004 2 1 228 0,05 % [35]
2008 2 1 482 0,06 % [36]
2012 0 1 303 0,06 % [36]
2017 2 1 846 0,07 % [37]
2021 ei osallistunut [38]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet
1996 – 13 746 0,61 % [39]
2009 – 3 563 0,21 % [40]
2014 – 5 668 0,33 % [41]

Kansalaisliitto on osallistunut omilla listoillaan eduskunta-, europarlamentti- ja kuntavaaleihin.

VSL:n puheenjohtaja Ilkka Hakalehto osallistui presidentinvaaliin vuonna 2000 ja sai noin prosentin äänistä. Hakalehto oli virallisesti Perussuomalaisten ehdokkaana, koska VSL:llä ei ollut ehdokasasetteluun oikeuttavaa edustusta eduskunnassa. Ehdokkaan tukena toimi Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike. PS:n ja VSL:n lisäksi Hakalehdolle antoi tukensa mm. Suomi Ei-EU -yhdistys[42].

VSL osallistui vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaaleihin kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä. Molemmilla kerroilla puolueen kannatus oli korkeinta Oulun vaalipiirissä.[43][44] Vuonna 1995 VSL pyrki nostamaan vaalien keskeiseksi teemaksi Suomen EU-jäsenyyden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Muut puolueet sen sijaan pitivät Suomen EU-jäsenyyttä tapahtuneena tosiasiana, johon oli sopeuduttava.[45] VSL vei kuitenkin osan Suomen Maaseudun Puolueen äänistä; suurin osa SMP:n kannattajista oli vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä.[46]

Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin VSL osallistui 147 ehdokasta asettaneen Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolueen riveissä. Eduskuntavaaleissa 2007 Itsenäisyyspuolue solmi vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa Oulun, Uudenmaan ja Pirkanmaan ja Vaasan vaalipiireissä. Satakunnan vaalipiirissä vaaliliittoon kuului lisäksi kristillisdemokraatit.

Kunnallisvaaleissa 2012 IPU ei saanut valtuutettuja, mutta yksi pääsi varasijalle Juankoskella. Puolueen listoilla oli 89 ehdokasta 29:ssä kunnassa. Vaaleihin 2008 puolue osallistui omalla listalla 28 kunnassa ja se sai läpi edustajansa Alajärven (2,5 % äänistä) ja Pyhäjoen (5,5 %) valtuustoihin. Vuonna 2004 VSL:llä oli ehdokkaita 11 kunnassa. Puolue sai tuolloin molemmat valtuutettunsa Pyhäjoella (9,8 %), jonka valtuustossa se on ollut edustettuna vaaleista 1996 lähtien. Aiemmin VSL:llä oli valtuutettuja myös Halikossa (1996–2000), Hyrynsalmella (1996–2000), Kaavilla (1996–2000), Kiikoisissa (2000–2004) ja Siilinjärvellä (1996–2004).[34][47] Puolueen puheenjohtaja Hakalehto oli Helsingin kaupunginvaltuutettu vuoteen 2004 asti, mutta hänet valittiin Pääkaupunkiseudun sitoutumattomien listalta.

Kansalaisliitto boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Vaaleissa 2009 ja 2014 puolue asetti täyden ehdokaslistan, mutta se jäi kauas edustajapaikoista. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin Itsenäisyyspuolue ei asettanut yhtäkään ehdokasta.[48]

Kuntavaaleissa 2017 Kansalaisliitto asetti kuntavaaliehdokkaita 24 kuntaan ja sai kaksi paikkaa. Kansalaisliiton 12-kohtainen kuntavaaliohjelma korosti inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa. Kansalaisliiton mielestä hyvien sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla maksukyvystä, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. [49]

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads