Fatim Diarra
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Fatim Winshett El Habib Diarra[1] (s. 26. toukokuuta 1986 Vantaa)[2][3] on suomalainen poliitikko ja kansanedustaja. Hän on vihreiden entinen varapuheenjohtaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2021–2023 sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi.[4]
Remove ads
Tausta
Diarra varttui Helsingin Jakomäessä ja Munkkiniemessä.[5] Hänen isänsä Habib Diarra oli malilainen lääkäri, joka toimi Suomessa lääkärinä vuodesta 1991 ja oli mukana poliittisessa toiminnassa kokoomuksen jäsenenä Helsingissä sekä ehdolla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.[6][7]
Diarra kävi sekä peruskoulun että lukion Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa.[8] Hän on kaksikielinen ja puhuu sekä suomea että ranskaa.[9] Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja Helsingin yliopistossa sosiaalietiikkaa, mutta ei ole suorittanut loppututkintoa.[10] Diarra on valmistumassa vuonna 2023 Jyväskylän yliopistosta, ja hänen pro gradu -tutkielmansa käsittelee naisten oikeuksien toteutumista Suomessa kansainvälisten sopimusten näkökulmasta.[11]
Diarra on työskennellyt muun muassa luokanopettajan sijaisena sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden sihteerinä.[10] Vuodesta 2018 hän on työskennellyt Pohjoisranta Burson-Marstellerin vaikuttajaviestinnän konsulttina.[12]
Remove ads
Poliittinen ura
Diarra aloitti poliittisen uransa nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Hän on ollut Suomen lukiolaisten liiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja.[13] Vuonna 2009 hän toimi Helsingin vihreiden nuorten puheenjohtajana.[13] Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisten asioiden ja kansainvälisen politiikan jaoston puheenjohtaja hän oli 2010–2011 ja jäsenenä ennen sitä.[14] Vuonna 2011 hän oli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.[15]
Kunnallisvaalit 2008 olivat ensimmäiset yleiset vaalit, joissa Diarra oli ehdolla. Hän sai 243 ääntä eikä tullut valituksi.[16] Seuraavan kerran Diarra oli ehdolla kunnallisvaaleissa 2017 ja sai 1 068 ääntä.[17] Hän tuli valituksi, vaikka kertoo tehneensä vain vähän vaalityötä.[18] Valtuustokaudella 2017–2021 hän oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen[19] ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja[20].
Vuonna 2019 Diarra oli ehdolla eduskunta- ja eurovaaleissa.[21] Ensimmäisissä hän sai 4 552 ja jäi varakansanedustajaksi.[22] Toisissa hän sai 9 637 ääntä eikä vihreiden listan viidentenä tullut valituksi.[23]
Kesäkuussa 2019 Diarra valittiin yhdeksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta.[24]
Diarra on myös Munkkiniemen seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen[25] sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja[26]. Hän on kertonut kohtaavansa paljon häirintää erityisesti pitäessään esillä feministisiä teemoja.[27][28]
Vuonna 2020 Diarra nosti kansalliseen keskusteluun sosiaalisissa medioissa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän. Diarra kertoi saavansa sosiaalisessa mediassa sukuelinten kuvia tuntemattomilta henkilöiltä. Hän kertoi kokevansa, että peniskuvien lähettämisessä on kyse seksuaalisesta väkivallasta, jolla halutaan hiljentää.[29]
Vuonna 2020 Vihreät naiset julkaisivat Turvassa-oppaan verkkoväkivallan urheiksi joutuneille. Oppaan kokoamista johtivat Diarra sekä viestinnän ja feministisen politiikan asiantuntija Annika Ojala Vihreistä naisista. Turvassa-oppaan ohjeistus on järjestön mukaan puoluekentällä ensimmäinen laatuaan, ja se on tarkoitettu puolueen sisäiseen käyttöön.[30][31] Vuonna 2021 Diarra oli ehdokkaana kuntavaaleissa 2021 Helsingissä ja tuli valituksi 3 857 äänellä.[32]
Vuonna 2021 Diarra oli ehdokkaana kuntavaaleissa 2021 Helsingissä ja tuli valituksi 3 857 äänellä.[32]
Vuonna 2023 Diarra valittiin eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä. Hän sai 6 774 ääntä.[4]
Diarra vastusti eduskunnassa esitystä irtautua kansainvälisestä henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.[33]
Remove ads
Vaalimenestys
OmaTahto2020-kansalaisaloite
Diarra toimi puheenjohtajana Naisasialiitto Unionissa, kun sen hallinnoima OmaTahto2020-kansalaisaloite aborttilain muuttamisesta hyväksyttiin viidentenä kansalaisaloitteena eduskunnassa. Kansalaisaloitteen seurauksena raskaana olevan oma tahto on riittävä peruste ennen 12. raskausviikkoa tehtävässä abortissa ja kahden lääkärin puoltavan lausunnon vaatimuksesta luovutaan.[34] Eduskunta päätti muutoksista aborttilakiin niin, että kansalaisaloitteen keskeinen sisältö saatettiin voimaan muuttamalla raskauden keskeyttämisestä annettua lakia.[35]
Remove ads
Ehjänä Syntynyt-kansalaisaloite
Diarra oli mukana jättämässä ja tekemässä Ehjänä syntynyt kansalaisaloitta, jonka tavoitteena oli kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun "eheyttämiseen", eli muuttamiseen siten, että henkilöistä saadaan cissukupuolisia heteroita. Kansalaisaloite raukesi valiokunnan käsittelyssä aikatauluun vedoten.[36][37][38]
Kirjat
Diarran ja Iida Tani julkaisivat vuonna 2024 Into kustannuksen kustantamana Lupa olla tyttö teoksen, joka käsittelee naisten ja tyttöjen kokemaa ahdistelua Suomessa.[39]
Kohut
Facebook-kirjoitukset
Diarra sai 2017 kansallista huomiota kirjoitettuaan henkilökohtaisen Facebook-sivunsa keskusteluketjuun: ”Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on ankeata, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.” Kirjoituksen herättämän kohun jälkeen hän seuraavana päivänä pahoitteli kirjoitustaan sekä kuvasi sitä mauttomaksi ja inhottavaksi mustaksi huumoriksi, joka oli irroitettu asiayhteydestään. Hän myös kertoi kirjoituksen viittaavaan omiin sukujuuriinsa Suomen maaseudulla.[40][41]
Helkaman sähköpyörä
Elokuussa 2020 Diarra kertoi sosiaalisen median kanavissaan, että oli tehnyt Helkaman kanssa sopimuksen saadakseen vajaan 3 000 euron arvoisen sähköpyörän palkaksi sen markkinoinnista Diarran henkilökohtaisella Instagram-tilillä. Diarra vastasi syytöksiin poliittisen asemansa hyväksikäytöstä seuraavasti: ”Nyt puhutaan Instagram-maailmasta ja siitä, että siellä ihminen, jolla on paljon seuraajia, niin hehän vastaanottavat ja pyytävät erilaisia tuotteita testeihin”[42]. Asian tultua julkisuuteen Diarraa kritisoitiin poliittisen uransa ja yksityiselämänsä liittämisestä yhteen, vaikka tapaukseen ei liittynyt suoranaista korruptiota. Diarra kertoi korvaavansa pyörän hinnan Helkamalle[43].
Instagram-julkaisut
Tammikuussa 2024 Diarra julkaisi Instagramissa viestin, jossa väitettiin Jussi Halla-ahoa fasistiksi, jota norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik lainaa äärioikeistolaisessa manifestissaan. Julkaisun aikaan Diarra toimi vihreiden kansanedustajana, ja Suomessa oli käynnissä presidentinvaalit, jossa Halla-aho oli ehdokkaana. Diarra pahoitteli myöhemmin julkaisuaan.[44]
Taiwanin-matka
Helmikuussa 2025 herätti keskustelua se, että Diarra ja kansanedustaja Saku Nikkanen olivat syksyllä 2024 vierailleet Taiwanissa Taiwanin valtion kutsumana ja maksamalla matkalla samaan aikaan kun presidentti Stubb oli käymässä Kiinassa. Taiwan oli maksanut myös Diarran puolison matkan.[45][46]
Remove ads
Muu julkinen toiminta
Diarra on osallistunut kahteen reality-tv-sarjaan. Vuonna 2022 hän oli puolisoineen mukana MTV:n Kaaoksen kesyttäjät -sarjassa, jossa laitettiin kodin tavaroita järjestykseen ja karsittiin kodin tavaroista puolet.[47] 2024 Diarra osallistui Nelosen Petolliset-sarjan toiseen tuotantokauteen.[48][49]
Yksityiselämä
Fatim Diarra on naimisissa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajanakin toimineen Jari Järvenpään kanssa.[20] Rap-artisti ja muotisuunnittelija Bakari Diarra on Fatim Diarran veli.[50]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads