Helsingin seudun liikenne
pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava kuntayhtymä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Helsingin seudun liikenne, lyhenne HSL, (ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula.[3] HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun linja-autot, metrot, raitiovaunut, lähijunat, kaupunkipyörät[4] sekä Suomenlinnan lautta ja Kruunuvuorenrannan lautta.
HSL suunnittelee toimialueensa liikenteen ja kilpailuttaa sen tuottajat sekä vastaa alueen tiedotuksesta, lippujärjestelmästä ja lippujen tarkastamisesta.[5] Kaikki HSL:n liikennevälineet linja-autoja lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja rautatieasemilla, runkolinjabusseissa ja raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.
Vuonna 2023 HSL-alueella tehtiin 344,1 miljoonaa matkaa ja liikennöitiin 277 eri linja-autolinjaa, 10 raitiolinjaa, 8 lähijunalinjaa, kolmea lauttalinjaa, kahta metrolinjaa ja yhtä pikaraitiolinjaa.[6] Vuonna 2024 käyttöön tuli yhdestoista raitiolinja, linja 13 Kalasatamasta Pasilaan.[7] Neljää sähköbussia lukuun ottamatta HSL:llä ei ole omaa kalustoa, joten se turvautuu enimmäkseen kolmansiin osapuoliin järjestelmän päivittäisessä liikennöinnissä. HSL-alueen bussien liikennöinnistä vastaavat suurimmaksi osaksi Nobina, Koiviston Auto, Pohjolan Liikenne ja Tammelundin Liikenne. Lisäksi HSL-alueella liikennöinnistä vastaavat myös lukuisat muut yritykset, jotka liikennöivät pientä osaa HSL-alueen bussiliikenteestä.
Remove ads
Historia
2000–2009
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.
2010–2019
HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailutustoiminnot.[8]
Vuonna 2018 Tuusulan ja Siuntion kunnat liittyivät HSL-alueeseen.[9][10]
Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin, Tallinnan ja Tarton välille.[11]
Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan.[12] Vuonna 2018 kokeilu muutettiin pysyväksi käytännöksi.[13]
Remove ads
Liikenne
- Pääartikkeli: Helsingin seudun joukkoliikenne
HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Suur-Helsingin kuntien alueella. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.
Metro
Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne.[14][15] Metroliikenne alkoi 1982. Verkosto kattaa kolmekymmentä asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin, Etelä-Espooseen ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.
Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen 8 asemaa Lauttasaaresta Espoon Matinkylään avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017. Toisessa vaiheessa metro jatkaa viiden aseman verran Espoon Kivenlahteen. Toinen vaihe avattiin 3. joulukuuta 2022.
Helsingin toinen metrolinja on suunnitteilla oleva laajennus metroverkostoon. Itämetro on suunnitteilla oleva jatke M2-linjalle Östersundomiin. Kummastakaan laajennuksesta ei ole tehty rakentamispäätöstä.
Lähijunat
.jpg)
Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöi VR. Järjestelmän kolmellatoista linjalla palvellaan 70 asemaa, joista 50 sijaitsee HSL-alueella.
Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
- Pääartikkeli: Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
- A Helsinki – Leppävaara
- D Helsinki – Riihimäki (– Hämeenlinna)
- E Helsinki – Kauklahti
- H (Helsinki –) Karjaa – Hanko
- I Helsinki – Tikkurila – Lentoasema – Myyrmäki – Helsinki
- K Helsinki – Kerava
- L Helsinki – Kirkkonummi (– Siuntio)
- P Helsinki – Myyrmäki – Lentoasema – Tikkurila – Helsinki
- R Helsinki – Riihimäki (– Tampere)
- T Helsinki – Riihimäki
- U Helsinki – Kirkkonummi
- Y Helsinki – Siuntio
- Z Helsinki – Lahti (– Kouvola)
Raitiovaunut
Helsingin raitioliikennettä liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1891.
2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tuli muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.[16]
HSL:n raitiovaunulinjat
- Pääartikkeli: Helsingin raitiolinjat
- 1: Eira – Töölö – Sörnäinen (M) – Käpylä
- 1T: Länsisatama – Hietalahti – Töölö – Sörnäinen (M) – Käpylä (viikonloppuisin)
- 2: Messukeskus – Töölö – Kamppi (M) – Rautatieasema – Aleksanterinkatu – Olympiaterminaali
- 3: Olympiaterminaali – Ullanlinna – Päärautatieasema – Hakaniemi (M) – Alppila – Kuusitie (Meilahti)
- 4: Munkkiniemi – Meilahti – Mannerheimintie – Lasipalatsi – Aleksanterinkatu – Katajanokka
- 5: Päärautatieasema – Mikonkatu – Senaatintori – Katajanokan Terminaali
- 6: Eiranranta – Päärautatieasema – Hakaniemi (M) – Sörnäinen (M) – Arabia
- 7: Länsisatama – Päärautatieasema – Kruunuhaka – Hakaniemi (M) – Pasilan as. – Meilahden sairaala
- 8: Jätkäsaari – Ruoholahti (M) - Töölö – Sörnäinen (M) – Arabia
- 8T: Länsisatama - Ruoholahti (M) - Töölö - Sörnäinen (M) - Arabia (viikonloppuisin)
- 9: Länsisatama – Kampintori – Päärautatieasema – Hakaniemi (M) – Pasilan as. – Ilmala
- 9N: Jätkäsaari – Kampintori – Päärautatieasema – Hakaniemi (M) – Pasilan as. – Ilmala
(viikonloppuöisin)
- 10: Pikku Huopalahti – Mannerheimintie – Lasipalatsi – Ullanlinna
- 13: Nihti – Kalasatama (M) – Pasilan As. – Länsi-Pasila
- 15 (pikaraitiotie): Itäkeskus (M) – Viikki - Oulunkylän as. – Huopalahden as. – Leppävaaran as. – Keilaniemi (M)
Bussit
- Pääartikkeli: Helsingin seudun linja-autoliikenne
HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen lähibussit antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.
Näiden lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka kulkevat tihein vuorovälein ja laajoin liikennöintiajoin.[17] Runkobussilinjoilla on käytössä avorahastus, joten lippua ei tarvitse näyttää kuljettajalle ja bussiin voi nousta etuovien lisäksi myös keskiovista.[18]
- 20 Eira – Munkkivuori
- 30 Eira – Myyrmäki
- 40 Elielinaukio – Kannelmäki
- 200 Elielinaukio – Espoon keskus
- 300 Elielinaukio – Myyrmäki
- 400 Kamppi – Vantaankoski
- 500 Munkkivuori – Itäkeskus
- 510 Kivenlahti – Herttoniemi
- 520 Matinkylä – Martinlaakso
- 530 Matinkylä – Myyrmäki
- 560 Rastila – Myyrmäki
- 570 Mellunmäki – Lentoasema
- 600 Rautatientori – Lentoasema
Matkustajamääriltään suosituin runkolinja ja samalla koko HSL-alueen suosituin bussilinja on runkolinja 560,[19] joka on myös vanhin edelleen liikennöivistä runkolinjoista. Useiden runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa;[20] ensimmäisenä korvattiin linja 550, josta vuonna 2023 tuli pikaraitiolinja 15.
Liikennöitsijät
Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on ollut syksyllä 2024 näillä yrityksillä[21]:
- Nobina
- Pohjolan Liikenne
- Koiviston Auto Helsinki
- Reissu Ruoti
- Tammelundin Liikenne
- Taksikuljetus
- Åbergin Linja
- Taksikuljetukset Harri Vuolle
- Korsisaari
- V-S Bussipalvelut
Entisiä liikennöitsijöitä Helsingin seudun paikallisliikenteessä ovat olleet:
- Savonlinja (lopetti HSL-liikenteen ajamisen kesäliikenteen 2024 lopussa)
- Tilausliikenne Nikkanen (lopetti HSL-liikenteen ajamisen kesäliikenteen 2024 lopussa)
- Transdev (toiminta Suomessa päättyi 31. joulukuuta 2019)
- Oy Andersson Ab (hävisi viimeiset isolla bussilla ajettevat HSL-linjansa syysliikenteen 2015 alusta alkaen)
- Westendin Linja (meni konkurssiin lokakuussa 2012)
- Ventoniemi (lopetti HSL-liikenteen ajamisen kesäliikenteen 2012 lopussa)
- P. Tyllilä Linja (lopetti YTV-liikenteen ajamisen omalla bussilla kesäliikenteen 2009 lopussa)
- Lähilinjat (lopetti vuoden 2006 lopussa)
- Keskuslinja (lopetti YTV-liikenteen kesällä 2003)
- Oy Liikenne Ab (lopetti kesällä 2001)
- Metsälän Linja (lopetti kesällä 2001)
Lautat
Suomenlinnan lauttaa liikennöi Suomenlinnan Liikenne Oy. Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.
Suomenlinnan Liikenne Oy aloitti toukokuussa 2023 lauttaliikenteen Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Kruunuhaan Meritullintorin välillä. Kruunuvuorenrannan lautalla voi matkustaa AB-vyöhykkeen sisältävällä HSL:n lipulla. Liikenteen on tarkoitus jatkua siihen saakka, kun Kruunusillat-raitiotie valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2027.[22]
Kaupunkipyörät
Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000 – 2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 polkupyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.
Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattoi 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä oli sata pyörää ja kymmenen asemaa. Kesäkuussa 2019 kaupunkipyörät lanseerattiin myös Vantaalle, ja kokonaissuunnitelmaan pyöräasemia kuuluu sata kappaletta.[23] Vantaan kaupunkipyöräverkko ei kuitenkaan ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmien kanssa.[23]
Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä.[23] Mainosten vuoksi kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimellä ”alepapyörät”.
Pikaraitiotiet
- Pääartikkeli: Helsingin seudun pikaraitiotiet
2020-luvulla HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä. Nykyisen runkolinja 550:n korvaava Raide-Jokeri aloitti liikennöinnin 21. lokakuuta 2023. Sen on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Škoda Articiin perustuvia ForCity Smart Artic X54 -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.[24]
Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkevan pikaraitiolinjaparin on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuoden 2027 alussa. Kruunusilloilla käytetään samaa kalustoa kuin Raide-Jokerilla. Laajasalon lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Sompasaaren asukkaita sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.
Suunniteltuja 2020-luvun lopussa ja 2030-luvun alussa toteutettavia hankkeita ovat Vihdintien pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie.
Remove ads
Ilme
HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.
Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:[25]
- Bussin sininen
- Raitiovaunun vihreä
- Lähijunan violetti
- Metron oranssi
- Lautan vaaleansininen
- Pikaraitiovaunun turkoosi
HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.[26] Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:
»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»
Lippujärjestelmä
HSL:n kortinlukijoita ja lippuautomaatti
HSL-alue jakautuu neljään vyöhykkeeseen A–D, jotka kaareutuvat Helsingin keskustan ympärille. Lippujärjestelmässä ostetaan lippu 2–4 vierekkäiselle vyöhykkeelle. Poikkeuksena on kuitenkin D-vyöhyke, jonka lipun voi ostaa myös omanaan. Myynnissä on kertalippuja, vuorokausilippuja ja kausilippuja, joita voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella tai lippuautomaatista. Kausilipun haltijat voivat myös ostaa lisävyöhykelipun, joka on alennettuun hintaan myytävä kertalippu. Busseissa kerta- tai vuorokausilipun pystyi aiemmin ostamaan myös kuljettajalta.[27] Kuljettajien lipunmyynti keskeytettiin alun perin keväällä 2020 koronapandemian takia, mutta myöhemmin HSL päätti lopettaa lipunmyynnin busseissa pysyvästi.[28]
Avorahastusmallin luonteesta johtuen HSL tekee pistotarkastuksia liikennevälineisiin. Matkalippujen tarkastajat käyvät läpi matkustajien lippuja ja antavat ilman asianmukaista matkalippua matkustaville tarkastusmaksun. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 100 euroa.[29]
Nykyinen lippujärjestelmä astui voimaan 27. huhtikuuta 2019. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä vanhat matkakortit korvattiin uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, ja matkakortinlukijat sekä lipunmyyntiautomaatit korvattiin uusilla. Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti korvattiin vaunuun sijoitettavalla automaatilla.[30] Lippujärjestelmän uudistaminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2023 lipunmyynti jakautui seuraavasti: mobiilisovellus 65 %, HSL-kortti 28 %, kertalippu 5 % ja muut 2 %. Lipputuloista 67 % kertyi AB-vyöhykkeeltä.[6]
Heinäkuussa 2017 HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi Yle Uutisille kuntayhtymän kiinnostuksesta lontoolaisen joukkoliikenneyhtymä Transport for Londonin lippujärjestelmää kohtaan, jossa matkakortin lisäksi matkan voi maksaa pankkikortilla, ja jossa järjestelmä laskee automaattisesti maksettavan rahamäärän matkan reittiin perustuen.[31]
HSL on ottamassa käyttöön vuoden 2025 aikana uuden E-vyöhykkeen, johon kuuluvat Tuusulan ja Sipoon pohjoisosat sekä Järvenpää. Vyöhykkeen perustamisen jälkeen D-vyöhykkeelle ei voi enää ostaa yhden vyöhykkeen lippua. Muutos tehdään siksi, että Järvenpäästä matkustavien matkaliput eivät olisi kohtuuttoman edullisia suhteessa muualta HSL-alueelta matkustaviin. Järvenpää ei ole HSL:n jäsen, mutta järvenpääläiset ovat voineet käyttää HSL:n kertalipputuotteita, joita HSL:n jäsenkunnat subventoivat.[32]
Nykyinen lippujärjestelmä
Vanha lippujärjestelmä
Vanha kuntarajoihin perustuva lippujärjestelmä oli käytössä vuosina 1986–2019. Lippujärjestelmässä oli liput kuntien sisällä liikkumiseen, seutulippu sekä Lähiseutu 2 -lippu kuntien väliseen liikkumiseen sekä Lähiseutu 3 -lippu koko HSL-alueella liikkumiseen. Pelkillä raitiovaunuilla liikkumiseksi oli myynnissä myös raitiovaunu-kertalippuja.[33]
Remove ads
Lipputulot
Vuonna 2018 Helsingin seudun liikenteen lipputulot olivat 370,1 miljoonaa euroa, ja seuraavana vuonna ne kasvoivat 383,1 miljoonaan.[34][35] Vuonna 2020 lipputulot kuitenkin laskivat 243,3 miljoonaan euroon koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajakadon vuoksi. HSL:n tulos oli tuolloin 71,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on suurin alijäämä koko HSL:n historiassa.[36] Vuonna 2021 lipputuloja kertyi vielä vähemmän, 235,3 miljoonaa euroa.[37] Vuonna 2021 tehtiin 160 miljoonaa matkaa vähemmän kuin vuonna 2019.[37] Vuoden 2023 aikana tulot palautuivat lähemmäksi koronapandemiaa edeltävää aikaa, kun tulot olivat 376,4 miljoonaa euroa.[6]
Remove ads
Organisaatio
HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka yhdeksän jäsenkunnan alueella asuu yli 1,3 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2020 lopussa 405 henkilöä[2].
Jäsenkunnat
HSL:n perustivat vuonna 2010 Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta.[2] Ne solmivat perussopimuksen,[39] jossa määritellään kuntayhtiön tehtävät ja hallinto. Sipoon kunta liittyi HSL:ään vuoden 2012 alussa.[40] Tuusulan kunta sekä Helsingin seudun ulkopuolinen Siuntion kunta liittyivät HSL:ään vuoden 2018 alussa.[41]
Tulevat jäsenkunnat
Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2019 liittyä kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2022 alusta alkaen, mutta maaliskuussa 2021 kaupunki ilmoitti, että liittyminen tapahtunee vuonna 2024.[43] Kaupunki ei ole kuitenkaan liittynyt vieläkään kuntayhtymään.[44]
Mahdolliset jäsenkunnat
Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti.
Yhteensä Helsingin seudun 14 kunnassa asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä[42].
Remove ads
Kritiikki
Uudet matkakortinlukijat
HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan.[45] Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.[46]
Vuoden 2016 lopulla Yle raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä.[47] HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: ”Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään.”
Maaliskuussa 2017 Yle raportoi HSL:n pohtivan vielä uuden matkakortinlukijan käyttöliittymää.[48] HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi yhtymän toteuttavan käyttäjätestejä liittyen matkakortinlukijoiden käyttömukavuuteen. HSL teki näiden käyttäjätestien jälkeen syksyllä 2017 kausilippujen leimausta nopeammaksi.
Uuden toimitusjohtajan valintaprosessi
HSL:n ensimmäisen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen eläköityessä tämän seuraajaksi valittiin 3. marraskuuta 2020 Mika Nykänen.[49] Nykänen siirtyy tehtävään Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan paikalta, eikä tällä ole aikaisempaa kokemusta joukkoliikenteestä.[50] HSL:n hallitus äänesti valinnasta, ja vaalin tuloksena HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Nykänen saivat molemmat seitsemän ääntä, minkä jälkeen valinta ratkaistiin arvalla.[51]
Uuden toimitusjohtajan valinta vuonna 2020 politisoitui muutamaa päivää ennen valintaa.[52] Tehtävään valitulla Mika Nykäsellä on pitkä historia kokoomuksessa, ja jo tämän valintaa Geologian tutkimuskeskuksen johtoon on pidetty poliittisena.[52][53] Ehdolla toimitusjohtajan tehtävään olivat Nykäsen lisäksi muun muassa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, OnniBus.comin perustaja Pekka Möttö sekä muita joukkoliikennealan konkareita.[52]
Opiskelija-alennuksen poistaminen fyysiselle matkakortille ladattavista kausilipuista
Kesäkuussa 2021 HSL päätti, että tammikuusta 2022 alkaen opiskelija-alennuksen saa vain HSL:n mobiilisovelluksen kautta ostetuista kausilipusta. Päätöstä perusteltiin uuteen tilipohjaiseen lippujärjestelmään varautumisella sekä sillä, ettei opiskelijoiden tarvitse enää käydä HSL:n palvelupisteessä päivittämässä alennusoikeuttaan matkakortille, koska opiskelijoiden oikeus alennukseen tarkistetaan Opetushallituksen digitaalisesta palvelusta. Tämän myötä lukukauden alkupäivien ruuhkien palvelupisteissä ennustettiin päättyvän.[54]
Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Valittajan mukaan päätös pelkästään mobiilisovelluksessa saatavasta alennuksesta edellyttää, että opiskelijalla on käytössään älypuhelin, jossa on tarpeeksi uusi käyttöjärjestelmä. Lisäksi alennuksen saadakseen sovellusta tulee osata käyttää.[55] Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja kumosi HSL:n päätöksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstä muun muassa yhdenvertaisuudella. Hallinto-oikeuden mukaan HSL ei myöskään selvittänyt päätöksen vaikutuksia esimerkiksi opiskelijajärjestöjen kanssa. Päätöksen mukaan alennuksia myöntäessään HSL:n on noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja syrjintäkieltoa. Opiskelijoilla tulee olla oikeus alennukseen riippumatta siitä, mitä laitteita he omistavat.[56]
Joukkoliikenteen lippuhintojen kallistuminen
Vuoden 2025 syksyllä HSL suunnitteli toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2026-2028 joukkoliikenteen lippuhintojen korottamista. Tämä johtuu siitä, että HSL:n tekemät investoinnit joukkoliikenteen infrastruktuuriin pitää osaltaan kattaa lippumyynnin avulla niin sanotun infrakorvausjärjestelmän vuoksi.[57] Helsingin ja Espoon päättäjät ovat ottaneet kannakseen, että lippuhintoja ei pitäisi korottaa vuonna 2026.[58][59]
Noin 80 prosenttia HSL:n tarkastajien määräämistä tarkastusmaksuista päätyy ulosottoon ja noin 40-45 prosenttia tarkastusmaksuista jää kokonaan maksamatta.[60]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads